Suuri mullistus vai tyhjä unelma? : Diskurssianalyysi HS Vision kryptovaluuttauutisoinnista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa ja analysoida kryptovaluuttadiskursseja HS Visio -mediabrändin uutisartikkeleissa ja kolumneissa. Aineistoni koostui yhteensä 21 uutisartikkelista ja kolumnista. Artikkelit ja kolumnit keräsin vuoden ajalta, alkaen HS Vision lanseerauksesta maaliskuussa 2021. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi diskurssianalyysin lisäksi narratiivisen taloustieteen teoria. Narratiivinen taloustiede katsoo kielellisten jäsennystapojen vaikuttavan ihmisten taloudellisiin päätöksiin. Koska narratiivinen taloustiede pohjaa diskurssianalyysin tavoin ajatukseen kielen sosiaalista todellisuutta rakentavasta luonteesta, teoriakehysten yhdistäminen mahdollistaa havaittujen diskurssien taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelun yhdessä. Tarkoituksena oli teoriakehyksiä yhdistelemällä tämän laadullisen tutkimuksen analyysin syventämisen lisäksi herätellä kiinnostavia jatkokysymyksiä tuleville tutkimuksille alitutkitusta aiheesta. Käytin tutkimusmenetelmänäni diskurssianalyysiä ja hyödynsin analyysini pohjana aiempaa kryptovaluuttoja käsittelevää kansainvälistä mediatutkimusta, johon peilasin omia tuloksiani. Aiempaa tutkimusta kryptovaluuttadiskursseista suomalaisessa mediassa ei ole käsittääkseni tehty, jonka lisäksi kryptovaluuttoja on ylipäätään suomeksi ja Suomen kontekstissa tutkittu vasta melko vähän. Kryptovaluuttojen yhteiskunnallinen ja institutionaalinen rooli on teknologian tuoreuden vuoksi vielä muotoutumassa, jonka vuoksi pidin tutkimukseni aihetta ja kysymyksenasettelua ajankohtaisena ja yhteiskunnallisesti relevanttina. Analyysin perusteella voi todeta HS Visiossa esiintyneiden diskurssien olevan hyvinkin samankaltaisia aiempien kansainvälisten tutkimusten havaintojen kanssa. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna keskeisimpänä uutena diskurssina aineistossa nousi esiin ympäristödiskurssi. Ympäristödiskurssissa korostuu kryptovaluuttojen, erityisesti bitcoinin, suuri energiankulutus, resurssi-intensiivisyys ja negatiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan. Diskurssissa ei kuitenkaan esitetä suoraan tarvetta muutoksille tai laajemmalle kryptovaluuttojen kritiikille ja se esiintyykin lähinnä sivuhuomiona. Toinen ero aiempaan tutkimukseen nähden oli rikollisuusdiskurssissa huomion kiinnittyminen aiemmin korostuneen huumekaupan sijaan esimerkiksi petoksiin, rahanpesuun ja talouspakotteiden välttämiseen. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä kryptovaluuttadiskurssien yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, voi aiemman tutkimuksen perusteella olettaa myös HS Visiossa esiintyvien diskurssien osaltaan vaikuttavan myös ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen. Jatkotutkimuksen kannalta hedelmällistä olisi pyrkiä tarkastelemaan uutisoinnin ja ihmisten taloudellisen toimijuuden tai kryptovaluutta-asenteiden välisiä suhteita.