Yrittäjyyskasvatuksen eetos ja politiikka myöhäiskapitalismissa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee yrittäjyyskasvatusta sekä sen taustalla vaikuttavaa eetosta ja politiikkaa myöhäiskapitalismin viitekehyksessä. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan niitä ajattelun ja moraalisen toiminnan malleja sekä tiedonmuodostuksen ja järkeilyn tapoja, jotka vaikuttivat siihen, että yrittäjyyskasvatuksesta muodostui 2000- luvun alussa niin merkittävä koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen interventio. Tutkimuksessa yrittäjyyskasvatusta ei tarkastella millään tietyllä kouluasteella tai tarkasti määritellyssä yhteydessä, vaan kokonaisvaltaisempana koulutus- ja yhteiskuntapoliit- tisena interventiona, jonka päämääränä on saada yksilöt ja yhteisöt toimimaan <i>kuten he tai ne olisivat yrityksiä</i>.

Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: 1) Millainen rationaliteetti ja eetos ovat vaikuttaneet yrittäjyyskasvatukseen liittyvän politiikan taustalla 2) Millaiset episteemis-ontologiset järkeilyn tavat ja tiedontuotannolliset tekniikat vaikuttivat yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen 3) Millaisia normatiivisia odotuksia yrittäjyyskasvatukseen liittyvä eetos ja politiikka asettavat sille, miten ymmärrämme kansalaisuuden?

Tutkimusta voidaan luonnehtia kriittiseksi yrittäjyyskasvatustutkimukseksi. Kriittisen tarkastelun kautta tutkimus tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää yrittäjyys- kasvatusta ja sen luonnetta myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa. Tällaisen immanentin kritiikin muodon kautta kyetään näkemään, että se mikä näyttäytyy tässä hetkessä itsestäänselvältä ja välttämättömältä, <i>voisi yhtä hyvin olla toisin</i>. Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat perustuvat hallinnan analytiikan ja toimijaverkkoteorian tarjoamien analyysin välineisiin.

Tutkimus koostuu johdanto-osiosta, viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista sekä yhteenveto-osiosta. Johdanto-osiossa esitellään tutkimuksen aihe, tutkimuksen tieteenfilosofinen orientaatio sekä sen teoreettis-metodologiset lähtökohdat. Seuraavaksi tutkimuksessa esitellään siihen kuuluvat viisi tutkimusartikkelia sekä niiden yhteys tutkimuskysymyksiin. Yhteenveto-osio koostuu kolmesta luvusta, joissa kussakin vastataan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

Tutkimus antaa vastauksia siihen, millaisena koulutus- ja yhteiskuntapoliittisena interventiona yrittäjyyskasvatusta voidaan ymmärtää myöhäiskapitalismin viitekehyksessä. Samalla se tarjoaa suuntaviivoja sille, kuinka koulutus- ja yhteiskuntapoliittisia interventiota on mahdollista tarkastella kokonaisuuksina, joiden taustalla on vaikuttavat niin aatehistorialliset tekijät, ajattelun ja järkeilyn tavat, ontologiset näkemykset sosiaalisen maailman luonteesta kuin useat ei-inhimilliset toimijat, kuten mittaristot.

The research examines entrepreneurship education as well as its ethos and political underpinnings in the framework of late capitalism. It focuses in particular on those modes of thinking and moral agency and those ways of knowledge creation and reasoning that contributed to entrepreneurship education becoming in the early 21st century such a weighty intervention in education policies and public policy. Rather than focusing on any specific context such as a particular level of education, the research examines entrepreneurship education as an intervention in education policies and public policies that aims to make individuals and groups <i>act as if they were enterprises</i>.

Three research questions give the thesis its structure: 1) What type of rationality and ethos are active in politics related to entrepreneurship education? 2) Which modes of epistemic and ontological reasoning and which types of knowledge crea- tion affected the implementation of entrepreneurship education? 3) What normative expectations do the politics and the ethos of entrepreneurship education set to our understanding of citizenship?

This contribution can be characterized as critical research in entrepreneurship education. Through critical examination it offers alternative ways of understanding entrepreneurship education and its ethos in late capitalist society. Taking the form of immanent critique, it shows how that which is now seen as obvious or necessary <i>could just as well be otherwise</i>. The methodological basis of the research is built around analytical tools offered by governmentality studies and the actor-network theory.

This thesis comprises five peer-reviewed scientific articles together with an intro- duction and a conclusion. The introduction presents the research topic, its orientation in terms of philosophy of science and its theoretical and methodological basis. This is followed by an overview of the five articles and a discussion of their articulations with the research questions. The conclusion contains three chapters, each of them dedicated to answering one of the research questions.

The research provides answers to how entrepreneurship education can be understood as an education policy and public policy oriented intervention in the framework of late capitalism. It also offers pointers for examining interventions in education policy and public policy as complex wholes influenced by ideological and historical factors, ways of thinking and reasoning, ontological views concerning the nature of the social world as well as non-human agents such as systems of metrics.