”ONKO SE SANOMA VAI KESKISUOMALAINEN?” – Suomen median keskittymisen vaikutukset toimittajan näkökulmasta
Harju, Inkeri (2022)
2022
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205255259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205255259
Tiivistelmä
Suomen mediakentän omistus on keskittynyt 1900-luvun lopulta saakka. Yksityiset perheiden omistuksessa olleet lehdet on myyty kokoaan kasvattaville mediataloille. Tämä on johtanut muun muassa median sisäisen kilpailun kaventumiseen ja useiden lehtien yhteistyöhön.
Tämän pro gradu tutkielman tavoite on selvittää toimittajien ajatuksia Suomen mediakentän omistuksen keskittymisestä sekä siitä, pitävätkö toimittajat uutiserämaiden syntymistä keskittymisen mahdollisena seurauksena. Tutkimusta ohjaavat seuraavat kaksi tutkimuskysymystä: 1) Mihin mediamarkkinoiden keskittyminen on Suomessa toimittajien mielestä johtamassa? 2) Ovatko uutiserämaat osa Suomen mediakentän mahdollista tulevaisuutta?
Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu yhdeksän toimittajan teemahaastattelusta. Tutkimukseen on haastateltu toimittajia, päätoimittajia ja mediatalojen johtohenkilöitä neljästä toimituksesta Pohjois-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Haastatteluilla koottua aineistoa on analysoitu laadullisella tutkimusotteella sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin tuloksena syntyi neljä teemaa, johon median keskittyminen toimittajien mukaan vaikuttaa. Näitä ovat toimittajan työ, mediatalon toiminta, yleisö ja paikallisjulkisuus. Kaikkiin näihin teemoihin median keskittymisellä on toimittajien mukaan useita sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia.
Toimittajat pitävät median keskittymistä kehityskulkuna, johon yksittäinen toimittaja tai toimitus eivät juuri voi vaikuttaa. Keskittyminen nähdään median murroksesta ja talouden realiteeteista johtuvana ilmiönä, johon media-alan toimijoiden on sopeuduttava. Toimittajien suhtautuminen median omistuksen keskittymiseen on monilta osin ristiriistaista. Uutiserämaita toimittajat pitävät varsinkin vähäväkisten reuna-alueiden mahdollisena tulevaisuutena, joka johtuu pääasiassa kaupungistumisesta ja kaupallisen median toiminnan lainalaisuuksista.
Tämän pro gradu tutkielman tavoite on selvittää toimittajien ajatuksia Suomen mediakentän omistuksen keskittymisestä sekä siitä, pitävätkö toimittajat uutiserämaiden syntymistä keskittymisen mahdollisena seurauksena. Tutkimusta ohjaavat seuraavat kaksi tutkimuskysymystä: 1) Mihin mediamarkkinoiden keskittyminen on Suomessa toimittajien mielestä johtamassa? 2) Ovatko uutiserämaat osa Suomen mediakentän mahdollista tulevaisuutta?
Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu yhdeksän toimittajan teemahaastattelusta. Tutkimukseen on haastateltu toimittajia, päätoimittajia ja mediatalojen johtohenkilöitä neljästä toimituksesta Pohjois-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Haastatteluilla koottua aineistoa on analysoitu laadullisella tutkimusotteella sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin tuloksena syntyi neljä teemaa, johon median keskittyminen toimittajien mukaan vaikuttaa. Näitä ovat toimittajan työ, mediatalon toiminta, yleisö ja paikallisjulkisuus. Kaikkiin näihin teemoihin median keskittymisellä on toimittajien mukaan useita sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia.
Toimittajat pitävät median keskittymistä kehityskulkuna, johon yksittäinen toimittaja tai toimitus eivät juuri voi vaikuttaa. Keskittyminen nähdään median murroksesta ja talouden realiteeteista johtuvana ilmiönä, johon media-alan toimijoiden on sopeuduttava. Toimittajien suhtautuminen median omistuksen keskittymiseen on monilta osin ristiriistaista. Uutiserämaita toimittajat pitävät varsinkin vähäväkisten reuna-alueiden mahdollisena tulevaisuutena, joka johtuu pääasiassa kaupungistumisesta ja kaupallisen median toiminnan lainalaisuuksista.