Kansalaisyhteiskunnan autonomia rahoitusmallin murroksessa: Pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkemyksiä

Abstract

Kansalaisyhteiskunnalla eli järjestöillä ja yhdistyksillä on ollut suuri rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus on perustunut suurimmilta osin korvamerkittyihin rahapelituottoihin. Yhteiskunnallisten muutosten seurauksena rahapelituottoihin perustuva rahoitusmalli ei ole enää soveltuva nykyhetkeen, joten rahapelituottoja suunnitellaan siirrettäväksi osaksi valtion budjettia, mikä tarkoittaa kansalaisyhteiskunnan rahoituksen altistumista poliittisille päätöksille tulevaisuudessa. Tämän seurauksena on virinnyt huolestunut keskustelu kansalaisyhteiskunnan autonomian tilasta, joka on elintärkeää kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Kansalaisyhteiskunnan autonomiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu aiemminkin, mutta ei uuden suunnitteilla olevan rahoitusmallin näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tulevaisuusorientoituneesti, mitkä tekijät vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuden autonomiaan, kun oletetaan uuden rahoitusmallin astuvan voimaan. Tutkimuksen sivutuotteena selvitettiin autonomian merkitystä kansalaisyhteiskunnalle ja nykymallissa autonomiaan vaikuttavia tekijöitä.

Ennen teoreettista viitekehystä tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rahapelituottoihin perustuvaa rahoitusmallia ja sen suhdetta kansalaisyhteiskuntaan sekä kuvataan kehitystä kohti uutta valmistelussa olevaa rahoitusmallia. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään kansalaisyhteiskunnan käsitettä ja tarkemmin sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja niiden toimintakenttää osana kansalaisyhteiskuntaa. Tämän jälkeen määritellään autonomian käsitettä kansalaisyhteiskunnan kontekstissa sekä tarkastellaan autonomian nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusotteena on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastettuluin haastattelemalla kolmea Pirkanmaan alueella vaikuttavaa sosiaali- ja terveysjärjestön johtohenkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimustulosten mukaan riittävä autonomia on kansalaisyhteiskunnalle elintärkeää ja se merkitsee kansalaisyhteiskunnalle ennen kaikkea rahoituksellista turvaa ja kaikki autonomiaan vaikuttavat tekijät kulminoituvat loppu viimein aina rahoitukseen ja sen riittävyyteen. Nykyisessä mallissa autonomiaan vaikuttavat kytkös rahapelituottoihin ja STEA:n avustusprosessit. Tutkimustulokset päätutkimuskysymykseen vastattaessa on jaoteltavissa kolmeen pääluokkaan, jotka vaikuttavat autonomiaan. Tulevaisuuden autonomiaan vaikuttavat tekijät ovat poliittisen päätöksenteon tuomat uhat ja mahdollisuudet, rakenteelliset muutokset järjestelmässä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden oma rooli muutoksessa. Mielenkiintoista tutkimustuloksissa rahoituksellisen näkökulman dominoinnin lisäksi on autonomiaan vaikuttavien tekijöiden ristiriitaisuus. Sama tekijä voi olla samanaikaisesti sekä autonomiaa edistävä että rajoittava tekijä. Yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta tutkimustulokset osoittavat, että autonomia on tärkeää ja uudistusta valmistellessa tulee ottaa huomioon autonomiaan vaikuttavat tekijät useasta eri näkökulmasta.