Perheen emotionaalisen tuen yhteys lapsen uniongelmiin
Löfroos, Emilia; Meri, Hanna (2022)
Löfroos, Emilia
Meri, Hanna
2022
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235167
Tiivistelmä
Emotionaalinen tuki koostuu toisiin kohdistuvasta välittämisestä, hyväksynnästä ja huolehtimisesta ja sillä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, onko perheen tarjoama emotionaalinen tuki yhteydessä lasten ja nuorten nukahtamisvaikeuksiin. Aihetta on tutkittu paljon aikuisten kohdalla ja aiemmat tutkimustulokset osoittavat negatiivisen yhteyden sosiaalisen tuen ja uniongelmien välille. Lasten ja nuorten kohdalla tutkimuskirjallisuutta ei ole yhtä laajasti, mutta aiemman tutkimustiedon pohjalta voimme olettaa, että emotionaalisen tuen lisääntyessä lasten ja nuorten nukahtamisvaikeudet vähenevät.
Tutkimuksemme aineisto on kerätty WHO:n kanssa yhteistyössä toteutetussa kansainvälisessä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksessa ja käytimme siitä suomalaisten 11–15 vuotiaiden osa aineistoa (N = 5797). Aineisto kerättiin vuosina 2013–2014 itsearviointina kyselylomakkeiden avulla. Mittasimme perheen emotionaalista tukea ”Perheen tuki” ja ”Perheen keskusteluilmapiiri” muuttujien avulla, jotka loimme jo olemassa olevien mittareiden pohjalta käyttäen faktorianalyysia. Nukahtamisvaikeuksia mitattiin yhden kysymyksen avulla. Tutkimme perheen emotionaalisen tuen ja nukahtamisvaikeuksien yhteyksiä käyttäen lineaarista regressioanalyysia ensin koko joukossa ja sitten erikseen 11- ja 15-vuotiaiden joukoissa.
Tulokset tukivat hypoteesiamme siitä, että perheen emotionaalinen tuki on negatiivisesti yhteydessä lasten ja nuorten nukahtamisvaikeuksiin. Tämä tulos oli yhdenmukainen aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan löytynyt viitteitä siitä, että perheen emotionaalisen tuen yhteys eroaisi lasten ja nuorten välillä. Muuttujien väliset yhteydet eivät kuitenkaan olleet vahvoja ja regressiomallien selitysasteet jäivätkin mataliksi. Tämä voisi viitata siihen, että emotionaalisen tuen ja uniongelmien yhteys ei olisi pelkästään suora vaan kyseessä voisi olla esimerkiksi stressiltä suojaava moderoiva vaikutus. Käytännössä tietoa perheen tuen ja uniongelmien yhteyksistä voitaisiin soveltaa esimerkiksi perheneuvoloissa, joista moni perhe hakee tukea lapsen uniongelmiin
Tutkimuksemme aineisto on kerätty WHO:n kanssa yhteistyössä toteutetussa kansainvälisessä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksessa ja käytimme siitä suomalaisten 11–15 vuotiaiden osa aineistoa (N = 5797). Aineisto kerättiin vuosina 2013–2014 itsearviointina kyselylomakkeiden avulla. Mittasimme perheen emotionaalista tukea ”Perheen tuki” ja ”Perheen keskusteluilmapiiri” muuttujien avulla, jotka loimme jo olemassa olevien mittareiden pohjalta käyttäen faktorianalyysia. Nukahtamisvaikeuksia mitattiin yhden kysymyksen avulla. Tutkimme perheen emotionaalisen tuen ja nukahtamisvaikeuksien yhteyksiä käyttäen lineaarista regressioanalyysia ensin koko joukossa ja sitten erikseen 11- ja 15-vuotiaiden joukoissa.
Tulokset tukivat hypoteesiamme siitä, että perheen emotionaalinen tuki on negatiivisesti yhteydessä lasten ja nuorten nukahtamisvaikeuksiin. Tämä tulos oli yhdenmukainen aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan löytynyt viitteitä siitä, että perheen emotionaalisen tuen yhteys eroaisi lasten ja nuorten välillä. Muuttujien väliset yhteydet eivät kuitenkaan olleet vahvoja ja regressiomallien selitysasteet jäivätkin mataliksi. Tämä voisi viitata siihen, että emotionaalisen tuen ja uniongelmien yhteys ei olisi pelkästään suora vaan kyseessä voisi olla esimerkiksi stressiltä suojaava moderoiva vaikutus. Käytännössä tietoa perheen tuen ja uniongelmien yhteyksistä voitaisiin soveltaa esimerkiksi perheneuvoloissa, joista moni perhe hakee tukea lapsen uniongelmiin
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]