Ketä kiinnostaa? : Analyysi kunnallisiin keskustelutilaisuuksiin osallistuvien toimijuudesta
Kangas, Taru (2022)
Kangas, Taru
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205255233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205255233
Tiivistelmä
Tutkielmassa paneudutaan siihen, millaisia kuntien järjestämiin keskustelutilaisuuksiin osallistuvat henkilöt ovat sosioekonomisilta taustoiltaan ja mitä he itse ajattelevat osallistumisestaan. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä deliberatiivisen demokratian periaatteisiin nojaavat osallistumismuodot, joihin erilaiset kuntien järjestämät keskustelutilaisuudet voidaan lukea, ovat yleistyneet 2010-luvun aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu suomalaisesta kuntademokratian järjestelmästä ja yksittäisen kansalaisen osallistumiseen vaikuttavista teorioista. Tärkeimmät teoriat liittyvät deliberatiivisen demokratian lisäksi verkostodemokratiaan, edustukselliseen demokratiaan, poliittiseen kiinnittymiseen ja sosiaaliseen pääomaan.
Tutkimukseen on kaksi toisiaan täydentävää tulokulmaa: keskustelutilaisuuksiin osallistuvia henkilöitä tarkastellaan yleisemmällä tasolla hyödyntäen valtakunnallisen kuntavaalitutkimuksen tutkimusaineistoa ja tarkempia näkökulmia aiheeseen etsitään Lappeenrannan alueraatien pysyville jäsenille osoitetun tutkimuksen avulla. Osallistumista keskustelutilaisuuksiin pyritään ymmärtämään yleisemmin poliittista osallistumista selittävien tekijöiden eli iän, sukupuolen, koulutustason, poliittisen luottamuksen ja kiinnostuksen sekä kansalaispätevyyden tunteen kautta. Lisäksi kuntavaalitutkimusaineiston avulla tutkitaan, millaisia muita osallistumismuotoja keskustelutilaisuuksiin osallistuvat hyödyntävät ja vertaillaan tuloksia niiden henkilöiden vastauksiin, jotka eivät ole osallistuneet keskustelutilaisuuksiin. Myös alueraatien pysyvien jäsenten sosiodemografista taustaa tutkitaan ja lisäksi tarkastellaan kohderyhmän sidoksia erilaisiin yhteisöihin, käsityksiä omasta edustajuudestaan, kokemuksia alueraateihin osallistumisen vaikuttavuudesta ja tietoa osallistumisen syistä. Yhdessä havainnot antavat osviittaa siitä, millaisia toimijoita keskustelutilaisuuksiin osallistuvat henkilöt ovat.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan havaita, että keskustelutilaisuksiin osallistuvat ovat kiinnostuneita politiikasta, mikä oli myös keskustelutilaisuuksiin osallistumista tilastollisesti merkitsevästi selittävä tekijä. Kuntavaalitutkimuksen pohjalta voidaan huomata, että keskustelutilaisuuteen osallistuvat henkilöt ovat ei-osallistuvien ryhmää aktiivisempia hyödyntämään kaikkia vertailussa olleita osallistumismuotoja. Sosiodemografisista tekijöistä vain ikä selittää tilastollisesti merkitsevästi osallistumista keskustelutilaisuuksiin. Samoin alueraatien jäsenten osallistumista selittää spesifimpi kiinnostus oman alueen asioita kohtaan. Toinen tärkeä syy alueraatien toimintaan mukaan lähtemiseksi on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin. Mukaan on lähdetty myös omien sosiaalisten verkostojen kautta saadun kehotuksen myötä. Alueraatien pysyvät jäsenet kokevat tulevansa kuulluksi alueraadeissa, mutta osa vastaajista kokee vaikuttamisprosessin hitaaksi. Suurin osa alueraatien pysyvistä jäsenistä kokee kuuluvansa erilaisiin alueellisiin yhteisöihin sekä perhesiteiden muodostamiin yhteisöihin. Raatien jäsenet kokevat edustavansa vahvasti omia alueitaan, mutta myös yhdistyksiä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että alueraatien toiminnan kehittämiseksi olisi hyvä panostaa toiminnan avoimempaan markkinointiin ja luoda edustuksellisia kiintiöitä tietyille sosiaalisille ryhmille alueraatien sisään. Näin raatiin saataisiin rakennettua deliberaation ihanteisiin kuuluva kansa pienoiskoossa, mutta myös hyödynnettyä aktiivisten, itse toimintaan mukaan hakeutuvien osallistumispanos.
Tutkimukseen on kaksi toisiaan täydentävää tulokulmaa: keskustelutilaisuuksiin osallistuvia henkilöitä tarkastellaan yleisemmällä tasolla hyödyntäen valtakunnallisen kuntavaalitutkimuksen tutkimusaineistoa ja tarkempia näkökulmia aiheeseen etsitään Lappeenrannan alueraatien pysyville jäsenille osoitetun tutkimuksen avulla. Osallistumista keskustelutilaisuuksiin pyritään ymmärtämään yleisemmin poliittista osallistumista selittävien tekijöiden eli iän, sukupuolen, koulutustason, poliittisen luottamuksen ja kiinnostuksen sekä kansalaispätevyyden tunteen kautta. Lisäksi kuntavaalitutkimusaineiston avulla tutkitaan, millaisia muita osallistumismuotoja keskustelutilaisuuksiin osallistuvat hyödyntävät ja vertaillaan tuloksia niiden henkilöiden vastauksiin, jotka eivät ole osallistuneet keskustelutilaisuuksiin. Myös alueraatien pysyvien jäsenten sosiodemografista taustaa tutkitaan ja lisäksi tarkastellaan kohderyhmän sidoksia erilaisiin yhteisöihin, käsityksiä omasta edustajuudestaan, kokemuksia alueraateihin osallistumisen vaikuttavuudesta ja tietoa osallistumisen syistä. Yhdessä havainnot antavat osviittaa siitä, millaisia toimijoita keskustelutilaisuuksiin osallistuvat henkilöt ovat.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan havaita, että keskustelutilaisuksiin osallistuvat ovat kiinnostuneita politiikasta, mikä oli myös keskustelutilaisuuksiin osallistumista tilastollisesti merkitsevästi selittävä tekijä. Kuntavaalitutkimuksen pohjalta voidaan huomata, että keskustelutilaisuuteen osallistuvat henkilöt ovat ei-osallistuvien ryhmää aktiivisempia hyödyntämään kaikkia vertailussa olleita osallistumismuotoja. Sosiodemografisista tekijöistä vain ikä selittää tilastollisesti merkitsevästi osallistumista keskustelutilaisuuksiin. Samoin alueraatien jäsenten osallistumista selittää spesifimpi kiinnostus oman alueen asioita kohtaan. Toinen tärkeä syy alueraatien toimintaan mukaan lähtemiseksi on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin. Mukaan on lähdetty myös omien sosiaalisten verkostojen kautta saadun kehotuksen myötä. Alueraatien pysyvät jäsenet kokevat tulevansa kuulluksi alueraadeissa, mutta osa vastaajista kokee vaikuttamisprosessin hitaaksi. Suurin osa alueraatien pysyvistä jäsenistä kokee kuuluvansa erilaisiin alueellisiin yhteisöihin sekä perhesiteiden muodostamiin yhteisöihin. Raatien jäsenet kokevat edustavansa vahvasti omia alueitaan, mutta myös yhdistyksiä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että alueraatien toiminnan kehittämiseksi olisi hyvä panostaa toiminnan avoimempaan markkinointiin ja luoda edustuksellisia kiintiöitä tietyille sosiaalisille ryhmille alueraatien sisään. Näin raatiin saataisiin rakennettua deliberaation ihanteisiin kuuluva kansa pienoiskoossa, mutta myös hyödynnettyä aktiivisten, itse toimintaan mukaan hakeutuvien osallistumispanos.