Dysprosodia Parkinsonin taudissa : monitapaustutkimus
Hiiri, Miia (2022)
Hiiri, Miia
2022
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245221
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on empiirinen monitapaustutkimus (N=5), joka tarkastelee suomalaisten Parkinson-potilaiden puheen dysprosodiaa ja sen mittaamista uudella, tavujen prominenssiin perustuvalla prosodiaindeksillä, SPI:llä (syllabic prosody index). Parkinson-potilailla yleinen hypokineettinen dysartria vaikuttaa erityisesti puheen prosodiaan tehden siitä tyypillisesti monotonista ja tasapaksua. Koska prosodialla on lukuisia kommunikatiivisia merkityksiä, kuten puhujan tunnetilan välittäminen ja viestin sisällön merkityserojen korostaminen, vaikuttaa dysprosodia siten herkästi yksilön käsityksiin itsestään kommunikoijana heikentäen lopulta myös elämänlaatua. Prosodisten muutosten on lisäksi todettu olevan myös yksi varhaisimmista Parkinsonin taudin merkeistä. Vaikka prosodia on osin kielikohtaista, suomenkielisten Parkinson-potilaiden dysprosodiaa on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää erityisesti, saavatko Parkinson-potilaat aikaan SPI-arvoihin muutoksia normaalin ja eläytyvän luennan välillä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Tampereen yliopistossa 2019–2021 käynnissä olleeseen Kuuluva ääni -tutkimushankkeeseen kerättyä materiaalia. Tutkittavaksi valittiin viideltä (5) hankkeeseen osallistuneelta Parkinson-potilaalta alkumittauksissa tallennetut kaksi luentanäytettä, joista toinen oli tuotettu normaalisti lukien ja toinen mahdollisimman voimakkaasti eläytyen. Luentanäytteistä annotoitiin ja analysoitiin kustakin yksi virke Praat-äänianalyysiohjelmalla, minkä jälkeen tavutasolta mitattiin SPI-arvot Praat-ohjelman kautta toimivan SPI-skriptin avulla. Näin jokaisen tutkittavan kummankin näytevirkkeen jokainen tavu sai oman SPI-arvon, joista laskettiin Microsoft Excel -ohjelmalla keskiarvo, keskihajonta, minimi, maksimi sekä mediaani. Lisäksi laskettiin edellä mainittujen SPI-arvojen keski- ja hajontalukujen prosentuaalinen muutos normaalin ja eläytyvän luennan välillä.
Jokaisella tutkittavalla SPI-arvot muuttuivat kahden eri luentatehtävän, normaalin ja eläytyvän luennan, välillä, joskin muutoksen suuruudessa oli paljon yksilökohtaista vaihtelua. Erityisen suuri muutos nähtiin SPI-arvojen keskihajonnassa, joka kasvoi jokaisella tutkittavalla. Tämä tarkoittaa, että tutkittavat onnistuivat eläytyvässä luennassa lisäämään SPI-arvojen vaihtelua merkittävästi erilaisia prosodisia keinoja käyttämällä, jolloin eläytyvän luentanäytteen matalin SPI-arvo oli matalampi ja korkein SPI-arvo korkeampi kuin normaalissa luennassa. SPI-arvo nousee, kun tavuissa on korkeampi äänenkorkeus, laajempi energian jakautuminen sekä pidempi kesto, mikä tapahtuu esimerkiksi, kun puhetta pyritään tarkoituksenmukaisesti selkiyttämään esimerkiksi ääntä voimistamalla. Tulosten mukaan Parkinson-potilaat pystyivät siis halutessaan tuottamaan puheeseensa prosodisia muutoksia, jotka näkyivät muutoksina SPI-arvoissa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Tampereen yliopistossa 2019–2021 käynnissä olleeseen Kuuluva ääni -tutkimushankkeeseen kerättyä materiaalia. Tutkittavaksi valittiin viideltä (5) hankkeeseen osallistuneelta Parkinson-potilaalta alkumittauksissa tallennetut kaksi luentanäytettä, joista toinen oli tuotettu normaalisti lukien ja toinen mahdollisimman voimakkaasti eläytyen. Luentanäytteistä annotoitiin ja analysoitiin kustakin yksi virke Praat-äänianalyysiohjelmalla, minkä jälkeen tavutasolta mitattiin SPI-arvot Praat-ohjelman kautta toimivan SPI-skriptin avulla. Näin jokaisen tutkittavan kummankin näytevirkkeen jokainen tavu sai oman SPI-arvon, joista laskettiin Microsoft Excel -ohjelmalla keskiarvo, keskihajonta, minimi, maksimi sekä mediaani. Lisäksi laskettiin edellä mainittujen SPI-arvojen keski- ja hajontalukujen prosentuaalinen muutos normaalin ja eläytyvän luennan välillä.
Jokaisella tutkittavalla SPI-arvot muuttuivat kahden eri luentatehtävän, normaalin ja eläytyvän luennan, välillä, joskin muutoksen suuruudessa oli paljon yksilökohtaista vaihtelua. Erityisen suuri muutos nähtiin SPI-arvojen keskihajonnassa, joka kasvoi jokaisella tutkittavalla. Tämä tarkoittaa, että tutkittavat onnistuivat eläytyvässä luennassa lisäämään SPI-arvojen vaihtelua merkittävästi erilaisia prosodisia keinoja käyttämällä, jolloin eläytyvän luentanäytteen matalin SPI-arvo oli matalampi ja korkein SPI-arvo korkeampi kuin normaalissa luennassa. SPI-arvo nousee, kun tavuissa on korkeampi äänenkorkeus, laajempi energian jakautuminen sekä pidempi kesto, mikä tapahtuu esimerkiksi, kun puhetta pyritään tarkoituksenmukaisesti selkiyttämään esimerkiksi ääntä voimistamalla. Tulosten mukaan Parkinson-potilaat pystyivät siis halutessaan tuottamaan puheeseensa prosodisia muutoksia, jotka näkyivät muutoksina SPI-arvoissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]