Kestävä kehitys elektroniikkalaitteen tuotesuunnittelussa

Abstract

Elektroniikka on nykyään niin yleistynyttä, ettei sen olemassaoloa oikeastaan tule edes erikseen ajatelleeksi. Viime vuosikymmenten hurjan teknologian kehityksen vuoksi elektroniikkalaitteet ovat vanhentuneet nopeasti, jonka vuoksi niitä päätyy yhä enemmän romuksi. Elektroniikkalaiteromua tuotetaan jopa 50 miljoonaa tonnia vuosittain, ja määrä tulee tuplaantumaan vuoteen 2050 mennessä, ellei ongelmaan puututa. Elektroniikkalaiteromu sisältää haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja myrkyllisiä palonestoaineita, jotka ovat vaarallisia niin luonnolle kuin ihmisen terveydelle. Maailmanlaajuisesti romusta vain 20 % kerätään ja kierrätetään asianmukaisesti. Loput päätyvät kaatopaikoille tai kuljetettavaksi köyhempiin maihin, joissa ne aiheuttavat mittavia ympäristö- ja terveysongelmia. Tämä työ on kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään kestävän kehityksen periaatteisiin elektroniikassa. Eritysesti työssä keskitytään elektroniikkaromun hyödyntämiseen ja sen synnyn ehkäisemiseen kestävän tuotesuunnittelun avulla. Kestävällä tuotesuunnittelulla ja niin sanotulla vihreällä elektroniikalla tähdätään ympäristöystävällisten elektroniikkalaitteiden tehokkaaseen tuottamiseen. Tavoitteella on kolme pääperiaatetta: energiantuotannon ja -kulutuksen minimointi, materiaalinkäytön vähentäminen ja haitallisten aineiden käytön välttäminen. Elektroniikkalaiteromun syntyä voidaan ehkäistä kiertotalouden mallia noudattaen, joka käytännössä tarkoittaa vanhojen laitteiden hyödyntämistä uudelleentuotannossa joko osakokoonpanojen uudelleenkäytön tai materiaalien kierrätyksen muodossa. Työssä tarkastellaan tuotesuunnittelua laitteen purkamisen, kokoamisen, modulaarisuuden, uudelleenkäytön, materiaalien ja kierrätyksen kannalta. Työssä käy ilmi, että elektroniikkaromun hyödyntämättä jättäminen on resurssien tuhlaamista, sillä se sisältää paljon arvokkaita komponentteja ja materiaaleja. Samalla tutkielmassa todetaan, että kestävä kehitys vaatii kuitenkin ponnisteluja tuotesuunnittelun lisäksi myös liiketoimintamallien ja toisaalta lainsäädännön osalta.