Keskittynyttä vallankäyttöä vai edistynyttä demokratiaa?: Sisällönanalyysi pormestarimallin ja suomalaisen kuntademokratian välisestä suhteesta
Peltola, Joni (2022)
2022
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245210
Tiivistelmä
Pormestarimallista on tullut Suomessa 2000-luvun aikana lainsäädännöllisesti mahdollinen kuntajohtamisen muoto, joka on tällä hetkellä käytössä seitsemässä Suomen kunnassa. Tässä tutkielmassa arvioidaan pormestarimallin vaikutuksia kuntademokratian toimintaan nimenomaan suomalaisessa viitekehyksessä. Tutkielman varsinaisena tarkoituksena on siis arvioida pormestarimallin käyttöönotosta seuranneita vaikutuksia kuntademokratian sekä kuntalaisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Työn olennaiset tutkimuskysymykset ovat, miten pormestarimallin nähdään yhtäältä vaikuttavan kuntalaisten poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin kunnan sisällä sekä toisaalta kunnan edustukselliseen poliittiseen järjestelmään kokonaisvaltaisesti.
Metodina tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla analysoidaan pormestarimallia käsitteleviä mediatekstejä vuodesta 2012 vuoteen 2021. Nämä tekstit ovat valikoituneet tutkielman aineistoksi sen vuoksi, koska niissä kunnallishallinnon asiantuntijat sekä kuntapoliitikot tuovat esiin henkilökohtaisia näkemyksiään pormestarimallin vaikutuksista ja seurauksista suomalaisen kuntademokratian kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan pormestarimallin toimintaa erityisesti Tampereella, jossa se otettiin käyttöön järjestyksessä ensimmäisenä Suomen kuntana vuonna 2007.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kunnallisen itsehallinnon ja kuntademokratian teorioita. Niiden avulla luodaan kokonaiskuvaa siitä teoreettisesta ja lainsäädännöllisestä taustasta, jonka pohjalta pormestarimalli kuntajohtamisen sovelluksena rakentuu. Samalla näiden teorioiden avulla havainnollistetaan tutkielman kysymyksenasettelun kannalta olennaisia käsityksiä kuntalaisuudesta poliittisena toimintana. Tämän lisäksi tutkielmassa tuodaan myös esiin pormestarimallin yleistä toteutusta Suomessa sekä erityisesti Tampereella.
Tutkielman analyysin perusteella pormestarimallin vaikutukset kuntademokratian toteutumiseen eivät ole kovinkaan yksiselitteisiä. Mallista aiheutuu kunnissa usein poliittisen vallan keskittymistä yhä pienemmälle ryhmälle, mutta toisaalta malli luo uudenlaista avoimuutta kunnan päätöksenteko-organisaation ja kuntalaisten välille. Mallin seurauksena kuntalaisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan johtohenkilön valintaan, mutta toisaalta Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään mahdollista pormestarin valintaa suoralla henkilövaalilla. Kuntalaisten tosiasiallisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta pormestarimallin hyötyjen voi katsoa jäävän kaiken kaikkiaan melko kosmeettisiksi. Pormestarimallilla voidaan kuitenkin olennaisesti vahvistaa kunnan poliittista johtamista, mikä on itsessään myönteistä kunnallishallinnon legitimiteetin kannalta.
Metodina tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla analysoidaan pormestarimallia käsitteleviä mediatekstejä vuodesta 2012 vuoteen 2021. Nämä tekstit ovat valikoituneet tutkielman aineistoksi sen vuoksi, koska niissä kunnallishallinnon asiantuntijat sekä kuntapoliitikot tuovat esiin henkilökohtaisia näkemyksiään pormestarimallin vaikutuksista ja seurauksista suomalaisen kuntademokratian kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan pormestarimallin toimintaa erityisesti Tampereella, jossa se otettiin käyttöön järjestyksessä ensimmäisenä Suomen kuntana vuonna 2007.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kunnallisen itsehallinnon ja kuntademokratian teorioita. Niiden avulla luodaan kokonaiskuvaa siitä teoreettisesta ja lainsäädännöllisestä taustasta, jonka pohjalta pormestarimalli kuntajohtamisen sovelluksena rakentuu. Samalla näiden teorioiden avulla havainnollistetaan tutkielman kysymyksenasettelun kannalta olennaisia käsityksiä kuntalaisuudesta poliittisena toimintana. Tämän lisäksi tutkielmassa tuodaan myös esiin pormestarimallin yleistä toteutusta Suomessa sekä erityisesti Tampereella.
Tutkielman analyysin perusteella pormestarimallin vaikutukset kuntademokratian toteutumiseen eivät ole kovinkaan yksiselitteisiä. Mallista aiheutuu kunnissa usein poliittisen vallan keskittymistä yhä pienemmälle ryhmälle, mutta toisaalta malli luo uudenlaista avoimuutta kunnan päätöksenteko-organisaation ja kuntalaisten välille. Mallin seurauksena kuntalaisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan johtohenkilön valintaan, mutta toisaalta Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään mahdollista pormestarin valintaa suoralla henkilövaalilla. Kuntalaisten tosiasiallisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta pormestarimallin hyötyjen voi katsoa jäävän kaiken kaikkiaan melko kosmeettisiksi. Pormestarimallilla voidaan kuitenkin olennaisesti vahvistaa kunnan poliittista johtamista, mikä on itsessään myönteistä kunnallishallinnon legitimiteetin kannalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10268]