Miten lukutaidon kehitykseen voidaan vaikuttaa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Manninen, Amanda (2022)
Manninen, Amanda
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205245206
Tiivistelmä
Lukutaito on yksi kolmesta alkuopetuksen keskeisistä tavoitteista ja tavoitteena onkin, että jokainen oppilas osaisi lukea jollain tasolla ensimmäisen luokan päättyessä. Suomalainen koulujärjestelmä nojautuu voimakkaasti lukutaitoon ja se onkin yleisin oppimisen väline, niin peruskoulussa, kuin myöhemmissäkin jatko-opinnoissa. Suomalaislapsien lukutaito on PISAtutkimuksissa todettu olevan hyvällä tasolla, vaikka tulokset ovatkin olleet laskussa viime vuosien ajan.
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lapsen lukemaan oppimiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymyksiin ”Millaisia yhteyksiä kielellisten valmiuksien ja lukemaan oppimisen välillä on todettu aiemmissa tutkimuksissa?” sekä ” Miten aiemmissa tutkimuksissa kotikasvuympäristön on huomattu vaikuttavan lukemaan oppimiseen?” Lukutaito on taitoa tunnistaa kirjaimia, yhdistää kirjaimet äänteiksi ja äänteistä edelleen sanoiksi, joiden merkityksen lukija ymmärtää. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kooten yhteen aiempien tutkimusten tuloksia. Aineisto koostui kymmenestä aiemmin tehdystä tutkimuksesta, jotka tutkivat lukemaan oppimista sekä sitä, mitkä asiat vaikuttavat sen kehittymiseen.
Tutkimuksien tuloksissa todettiin, että kielelliset valmiudet luovat pohjan lukutaidolle, mutta kun riittävät taidot on saavutettu, ei kielellisten valmiuksien tasolla ole merkitystä lukemaan oppimiselle. Tulokset osoittivat, että vanhempien rooli lapsen lukemaan oppimisessa on suuri. Vanhempien osallistumisen todettiin olevan sekä lukutaitoa heikentävä, että vahvistava tekijä. Vanhempien kannustava suhtautuminen lukemiseen on lukutaitoa vahvistava tekijä, kun taas kotitehtävissä auttamisella ja tarkistamisella oli heikentävä vaikutus lapsen lukutaidon kehitykselle. Mikäli lapsen kasvuympäristö oli kielellisesti rikas, oppi lapsi todennäköisesti lukemaan varhaisemmassa vaiheessa. Tulokset osoittivat, että lapsen lukutaidon kehittymistä hankaloittaa, mikäli lapsen puheenkehitys on viivästynyt, vanhemmat suhtautuvat lukemiseen negatiivisesti tai lapsella on perinnöllinen riski lukivaikeuteen.
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lapsen lukemaan oppimiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymyksiin ”Millaisia yhteyksiä kielellisten valmiuksien ja lukemaan oppimisen välillä on todettu aiemmissa tutkimuksissa?” sekä ” Miten aiemmissa tutkimuksissa kotikasvuympäristön on huomattu vaikuttavan lukemaan oppimiseen?” Lukutaito on taitoa tunnistaa kirjaimia, yhdistää kirjaimet äänteiksi ja äänteistä edelleen sanoiksi, joiden merkityksen lukija ymmärtää. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kooten yhteen aiempien tutkimusten tuloksia. Aineisto koostui kymmenestä aiemmin tehdystä tutkimuksesta, jotka tutkivat lukemaan oppimista sekä sitä, mitkä asiat vaikuttavat sen kehittymiseen.
Tutkimuksien tuloksissa todettiin, että kielelliset valmiudet luovat pohjan lukutaidolle, mutta kun riittävät taidot on saavutettu, ei kielellisten valmiuksien tasolla ole merkitystä lukemaan oppimiselle. Tulokset osoittivat, että vanhempien rooli lapsen lukemaan oppimisessa on suuri. Vanhempien osallistumisen todettiin olevan sekä lukutaitoa heikentävä, että vahvistava tekijä. Vanhempien kannustava suhtautuminen lukemiseen on lukutaitoa vahvistava tekijä, kun taas kotitehtävissä auttamisella ja tarkistamisella oli heikentävä vaikutus lapsen lukutaidon kehitykselle. Mikäli lapsen kasvuympäristö oli kielellisesti rikas, oppi lapsi todennäköisesti lukemaan varhaisemmassa vaiheessa. Tulokset osoittivat, että lapsen lukutaidon kehittymistä hankaloittaa, mikäli lapsen puheenkehitys on viivästynyt, vanhemmat suhtautuvat lukemiseen negatiivisesti tai lapsella on perinnöllinen riski lukivaikeuteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]