”Konsa susi olen, niin suden tekojakin teen” : Suden, ihmissuden ja ihmisen suhde Aino Kallaksen teoksessa Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina
Sipinen, Milla (2022)
Sipinen, Milla
2022
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235194
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan ihmisen, ihmissuden ja suden välistä suhdetta Aino Kallaksen romaanissa Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina (1928). Tutkielmassa pyritään löytämään vastaus siihen, millainen ihmisen ja suden välinen suhde on Sudenmorsiamessa ja mitä vivahteita ihmissusi oliona tähän suhteeseen tuo. Lisäksi tarkastelen, miten suden inhimillistäminen näyttäytyy teoksessa ja mitä vaikutuksia inhimillistämisellä voi olla siihen, miten susi nähdään. Tutkielman alussa käsitellään ekokritiikkiä, eläinfilosofiaa sekä inhimillistämistä yleisesti sekä suden kannalta. Kyseisessä luvussa käsitellään myös kohdeteosta ja sen erityispiirteitä sekä teoksesta tehtyä aikaisempaa tutkimusta.
Käsittelyluku alkaa ihmissuden ja suden aseman käsittelyllä, jossa todetaan, että aihe on monitasoinen. Luvussa käsitellään Metsän Henkeä ja luontoa omana lukuna sekä ihmissuden, suden ja ihmisen pahuutta omanaan. Käsittelyluvussa käydään pääosin läpi kohdeteosta teorioiden näkökulmasta ja tuodaan esille suteen liitettyjä luuloja. Käsittelyluvun jälkeen neljännessä luvussa käydään läpi ihmissuden, suden ja ihmisen merkityksiä, eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässäkin luvussa jatketaan Sudenmorsiamen käsittelyä. Neljäs luku käsittelee ihmissuden historiaa hahmona sekä oman todellisuutemme sutta, siihen liitettyjä stereotypioita ja muita merkityksiä. Tässä luvussa myös käsitellään enemmän inhimillistämisen käsitettä.
Johtopäätöksenä ihmissusi tuo suden ja ihmisen väliseen suhteeseen uuden näkökulman. Ihmissusi voi kertoa ihmisestä itsestään, mutta ei ihmissutena vaan siinä, miten ihminen kohtelee ihmissutta. Ihmisen asenne vaikuttaa myös tavalliseen suteen ja teoksessa ilmenevä pahuus, joka halutaan työntää susien ja ihmissusien hartioille, onkin lopulta ihmisen omaa pahuutta. Myös eläimen inhimillistämisen hinta on kova, sillä siitä kärsivät oman todellisuutemme eläimet edelleen.
Käsittelyluku alkaa ihmissuden ja suden aseman käsittelyllä, jossa todetaan, että aihe on monitasoinen. Luvussa käsitellään Metsän Henkeä ja luontoa omana lukuna sekä ihmissuden, suden ja ihmisen pahuutta omanaan. Käsittelyluvussa käydään pääosin läpi kohdeteosta teorioiden näkökulmasta ja tuodaan esille suteen liitettyjä luuloja. Käsittelyluvun jälkeen neljännessä luvussa käydään läpi ihmissuden, suden ja ihmisen merkityksiä, eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässäkin luvussa jatketaan Sudenmorsiamen käsittelyä. Neljäs luku käsittelee ihmissuden historiaa hahmona sekä oman todellisuutemme sutta, siihen liitettyjä stereotypioita ja muita merkityksiä. Tässä luvussa myös käsitellään enemmän inhimillistämisen käsitettä.
Johtopäätöksenä ihmissusi tuo suden ja ihmisen väliseen suhteeseen uuden näkökulman. Ihmissusi voi kertoa ihmisestä itsestään, mutta ei ihmissutena vaan siinä, miten ihminen kohtelee ihmissutta. Ihmisen asenne vaikuttaa myös tavalliseen suteen ja teoksessa ilmenevä pahuus, joka halutaan työntää susien ja ihmissusien hartioille, onkin lopulta ihmisen omaa pahuutta. Myös eläimen inhimillistämisen hinta on kova, sillä siitä kärsivät oman todellisuutemme eläimet edelleen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]