"Haluaisin olla vain niin kuin muut." : Huono-osaisuuden kokemukset köyhyyskertomuksissa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee huono-osaisuuden kokemuksien ilmenemistä köyhyyskertomuksissa. Tutkielmassa ollaan erityisesti kiinnostuneita muista huono-osaisuuden kokemuksiin vaikuttavista tekijöistä, kuin aineellisten resurssien puutteesta. Tyypillisesti köyhyys yhdistetään muita tekijöitä selvemmin huono-osaisuuteen, mistä johtuen se on usein ollut huono-osaisuustutkimuksen keskiössä. Tästä syystä muiden huono-osaisuuden ulottuvuuksien huomioiminen on jäänyt vähemmälle. Teoriaosassa lähdetään liikkeelle huono-osaisuuden käsitteen määrittelystä, jonka jälkeen tarkastellaan lähemmin koettua huono-osaisuutta. Koettuun huono-osaisuuteen katsotaan liittyvän elämänlaatu sekä suhteellisen deprivaation ja identiteetin käsitteet.

Tutkimuksessa aineistona käytetään 11 kirjoitusta Tietoarkiston Aila-portaalista löytyvästä ”Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä” -kirjoituskilpailusta. Aineistonkeruussa oli annettu ohjeistukseksi kertoa siitä, miten köyhyys tuli elämään ja mitä keinoja käytetään, jotta elämässä pärjätään. Aineisto on kerätty 13.6.2006 ja se kattaa yli 800 kertomusta. Tutkielman aineisto on rajattu käsittämään 11 kertomusta, jotka kuvastavat objektiivisesti käsitettyjä huono-osaisia tai huono-osaisuuden riskissä olevia.

Aineiston analysoinnissa käytetiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta etsittiin huono-osaisuuteen liittyviä kokemuksia esimerkiksi huonoon elämänlaatuun, huono-osaisen identiteettiin sekä suhteellisen deprivaation tunteeseen liittyen. Analyysin tuloksena muodostettiin kolme pääluokkaa, jotka ovat (1) fyysinen ja psyykkinen terveys, (2) sosiaalisten suhteiden merkitys ja (3) asema yhteiskunnassa. Pääluokat kuvastavat mikro-, meso- ja makrotasolla ilmeneviä huono-osaisuuden kokemuksia. Ensimmäisessä luokassa esiintyy huonoon fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyviä kokemuksia, kuten pitkäaikaissairauden tuomasta eriarvoisuudesta kärsiminen. Lisäksi toivottomuuden ja merkityksettömyyden kokemukset olivat yleisiä ja ne tiivistyivät usein masennukseen. Toiseen luokkaan sijoittuu sosiaalisten suhteiden puutteen luomat huono-osaisuuden kokemukset, missä keskeisinä kokemuksina esiintyvät psykososiaalisen tuen puute, yksinäisyys sekä paitsi jääminen suhteessa muihin. Kolmannen luokan kokemukset liittyvät omaan asemaan yhteiskunnassa. Oma asema koetaan huonompana ja muita kadehditaan sillä, halutaan olla kuin muut. Esiin nousi myös luottamuspula sekä turhautuminen yhteiskuntaa ja viranomaisia kohtaan. Huono-osaisen identiteetti sekä suhteellisen deprivaation tunne ovat keskeisesti yhteydessä näihin kokemuksiin.

Lähes kaikissa pääluokissa korostuu kasvanut välimatka väestöryhmien välillä, mikä ilmenee me ja ne -dikotomiana parempiosaisten ja huonompiosaisten välillä. Tähän kokemukseen liittyy keskeisesti huono-osaisen identiteetti ja ulkopuolelta tuleva normatiivinen paine. Tutkimus havainnollistaa sitä, miten monitahoinen ja usein kasautuva ilmiö huono-osaisuus on. Köyhyyden lisäksi huono-osaisuuden kokemuksiin liittyy monia muita tekijöitä, jotka kietoutuvat yhteen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasolla.