Vaalikopeista autokaistoille: Äänestysmenetelmien monipuolistuminen koronapandemian aikaisissa vaaleissa
Jokinen, Eeva (2022)
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235163
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa analysoidaan koronapandemian vaikutuksia vaaleihin erityisesti äänestysmenetelmien monipuolistumisen näkökulmasta. Tutkimusongelman ytimessä on koronapandemian luomat haasteet äänestysmenetelmille, jotka vaativat vaalivirkailijan läsnäoloa ja ihmisten välistä kanssakäymistä eivätkä siten mahdollista etä-äänestämistä. Tutkielmassa vastataan kahteen toisiaan tukevaan tutkimuskysymykseen: miten koronapandemia vaikutti kansainvälisesti vaaleihin ja äänestyskäytäntöihin ajanjaksolla helmikusta 2020 helmikuuhun 2022, ja miten Suomessa kesäkuussa 2021 järjestettyjen kuntavaalien äänestysjärjestelyissä otettiin huomioon koronapandemian aiheuttama tarve poikkeusjärjestelyihin.
Tutkielma on eksploratiivinen tutkimus, ja aineistoa analysoidaan mukaillen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kansainvälisen tarkastelun aineistona toimii International IDEA:n avoin data koronapandemian aikaisten vaalien osalta. Suomen vuoden 2021 kuntavaalien osalta aineisto muodostuu kuntavaalien järjestämistä koskevasta oikeusministeriön tuottamasta aineistosta sekä oikeusministeriön kunnille tekemän palautekyselyn vastauksista. Aineistoa täydentää äänestysmenetelmiä ja vaalien järjestämistä koskeva julkinen keskustelu sekä eduskuntakeskustelun aineistot.
Tutkielmassa havaitaan, että kansainvälisesti vaalien järjestäminen tai päätös niiden siirtämisestä jakautui maailmalla tasaisesti. Eniten vaaleja siirrettiin pandemian alussa vuonna 2020. Neljässä Euroopan maassa päädyttiin pandemian aikana ottamaan käyttöön uusia joustavan äänestämisen keinoja, minkä lisäksi jo aiemmin käytössä olleita joustavien äänestysmenetelmien käyttömahdollisuuksia laajennettiin yhä useammalle äänestäjälle. Tutkielmassa havainnollistetaan, että erityisesti joustavien äänestysmenetelmien kehittämisestä on löydettävissä Euroopan tasolta kannustavia esimerkkejä.
Suomen vuoden 2021 kuntavaalien alla käyty yhteiskunnallinen keskustelu osoittaa kynnyksen sekä vaalien siirtämisen, että äänestysmenetelmien kehittämisen suhteen olleen korkea. Suomessa äänestysmenetelmiä monipuolistettiin pidentämällä ennakkoäänestysaika kaksiviikkoiseksi sekä kannustamalla kuntia ottamaan käyttöön ulkoäänestysmahdollisuuksia. Tutkielmassa havaitaan, että jokaisessa vaalipiirissä oli tarjolla uusia äänestysmahdollisuuksia ulko- ja drive-in-äänestämisen muodoissa. Äänestämistä monipuolistettiin näillä keinoilla eniten Etelä-Suomessa, jossa myös koronatartuntoja oli suhteessa eniten.
Kuntavaalien järjestäjien kokemukset osoittavat yksiselitteisesti, että äänestäjät ottivat ulko- ja drive-in-äänestyksen positiivisesti vastaan. Kunnille vaalien järjestäjinä puolestaan uudet äänestystavat, pidennetty ennakkoäänestys ja vaalien siirtäminen aiheuttivat poikkeuksellista kuormitusta. Tämä osoittaa, ettei tulevaisuudessa pelkällä äänestäjien positiivisella palautteella ja kiitoksella lopulta pystytä kehittämään äänestämistä laajasti paikallistasolla. Äänestysmenetelmien monipuolistaminen vaatii lainsäädäntötason toimia äänestämisen helpottamiseksi, resurssien kohdistamista kehittämistyöhön ja äänestäjien tahtotilan huomioimista demokratian edistämisessä.
Tutkielma on eksploratiivinen tutkimus, ja aineistoa analysoidaan mukaillen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kansainvälisen tarkastelun aineistona toimii International IDEA:n avoin data koronapandemian aikaisten vaalien osalta. Suomen vuoden 2021 kuntavaalien osalta aineisto muodostuu kuntavaalien järjestämistä koskevasta oikeusministeriön tuottamasta aineistosta sekä oikeusministeriön kunnille tekemän palautekyselyn vastauksista. Aineistoa täydentää äänestysmenetelmiä ja vaalien järjestämistä koskeva julkinen keskustelu sekä eduskuntakeskustelun aineistot.
Tutkielmassa havaitaan, että kansainvälisesti vaalien järjestäminen tai päätös niiden siirtämisestä jakautui maailmalla tasaisesti. Eniten vaaleja siirrettiin pandemian alussa vuonna 2020. Neljässä Euroopan maassa päädyttiin pandemian aikana ottamaan käyttöön uusia joustavan äänestämisen keinoja, minkä lisäksi jo aiemmin käytössä olleita joustavien äänestysmenetelmien käyttömahdollisuuksia laajennettiin yhä useammalle äänestäjälle. Tutkielmassa havainnollistetaan, että erityisesti joustavien äänestysmenetelmien kehittämisestä on löydettävissä Euroopan tasolta kannustavia esimerkkejä.
Suomen vuoden 2021 kuntavaalien alla käyty yhteiskunnallinen keskustelu osoittaa kynnyksen sekä vaalien siirtämisen, että äänestysmenetelmien kehittämisen suhteen olleen korkea. Suomessa äänestysmenetelmiä monipuolistettiin pidentämällä ennakkoäänestysaika kaksiviikkoiseksi sekä kannustamalla kuntia ottamaan käyttöön ulkoäänestysmahdollisuuksia. Tutkielmassa havaitaan, että jokaisessa vaalipiirissä oli tarjolla uusia äänestysmahdollisuuksia ulko- ja drive-in-äänestämisen muodoissa. Äänestämistä monipuolistettiin näillä keinoilla eniten Etelä-Suomessa, jossa myös koronatartuntoja oli suhteessa eniten.
Kuntavaalien järjestäjien kokemukset osoittavat yksiselitteisesti, että äänestäjät ottivat ulko- ja drive-in-äänestyksen positiivisesti vastaan. Kunnille vaalien järjestäjinä puolestaan uudet äänestystavat, pidennetty ennakkoäänestys ja vaalien siirtäminen aiheuttivat poikkeuksellista kuormitusta. Tämä osoittaa, ettei tulevaisuudessa pelkällä äänestäjien positiivisella palautteella ja kiitoksella lopulta pystytä kehittämään äänestämistä laajasti paikallistasolla. Äänestysmenetelmien monipuolistaminen vaatii lainsäädäntötason toimia äänestämisen helpottamiseksi, resurssien kohdistamista kehittämistyöhön ja äänestäjien tahtotilan huomioimista demokratian edistämisessä.