Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän asemaverkkosuunnittelu Vuoreksen ja Kaukajärven alueille
Kaila, Mikael (2022)
Kaila, Mikael
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205225161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205225161
Tiivistelmä
Kaupunkipyöräjärjestelmien käyttöönotto ja niiden asemaverkkojen laajentaminen on ollut kasvussa viime vuosien aikana. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu käyttöjärjestelmästä, mahdollisista asemista ja polkupyöristä, jotka yksityinen taho tai julkinen toimija asettaa käytettäväksi maksua vastaan. Järjestelmä toimii tyypillisesti osana joukkoliikennejärjestelmää täydentäen sen tarjontaa ja kattavuutta. Tämän lisäksi sillä katsotaan olevan merkittäviä hyötyjä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä talouden ja terveyden kehityksessä. Tässä työssä tarkastellaan, miten Tampereen vuonna 2021 käyttöönottaman kaupunkipyöräjärjestelmän asemaverkkoa voitaisiin laajentaa Vuoreksen ja Kaukajärven alueille. Tavoitteena on suunnitella ehdotus asemaverkosta, joka vastaisi alueiden liikkumistarpeisiin ja saisi järjestelmälle mahdollisimman paljon käyttäjiä.
Työ jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen on työn teoriaosuus. Teoriaosuus toteutetaan kirjallisuustutkielmana, mutta tämän lisäksi osuutta varten haastatellaan Tampereen kaupungin liikenteen erikoissuunnittelijaa Jukka Uusitaloa. Ensimmäisenä teoriaosuudessa tutustutaan kaupunkipyöräjärjestelmiin, jonka jälkeen tehdään katsaus järjestelmän ja etenkin sen asemaverkon suunnitteluun. Tämän jälkeen työssä syvennytään suunnitteluun, jota Tampereella tehtiin ennen järjestelmän käyttöönottoa vuonna 2021, sekä etenkin sitä laajennettaessa kaudelle 2022. Teoriaosuuden pääkysymyksinä ovatkin, mitkä ovat asemaverkkosuunnittelun tavoitteet, ja miten suunnittelua on käytännössä tehty maailmanlaajuisesti sekä paikallisesti Tampereella. Aineisto teoriaosuuteen kerättiin haastattelun lisäksi Andor sekä Google Scholar-tiedonhakupalveluiden avulla. Työn toinen osa on suunnittelutyö, jossa alueiden, reunaehtojen ja lähtötietojen esittelyn jälkeen suunnitellaan esitys asemaverkosta Vuoreksen ja Kaukajärven alueille. Suunnitteluosuudessa käytetty lähtöaineisto on joko kerätty julkisesti saatavilla olevista tietokannoista, kuten Oskari-karttapalvelusta, tai saatu käyttöön Tampereen kaupungin tietokannoista.
Tutkimus osoittaa, että asemaverkon suunnittelu perustuu pääsääntöisesti paikkatietoaineistona käsiteltäviin palveluiden ja oppilaitosten sijainteihin sekä työpaikka- ja asukastiheyteen. Tämän lisäksi suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn turvalliset reitit, joukkoliikennetarjonta, asemien asennettavuus, alueen topografia, kaupunkikuvan säilyminen, verkon tasapainoisuus, operoinnin vaivattomuus ja asukkaiden mielipiteet. Alueiden eroavaisuudet ja asemaverkon suunnittelu alueille, joissa vapaata tilaa on vähän, aiheuttaa suunnitteluun haasteita. Suunnittelussa tulee painottaa tiettyjä lähtötietoja ja tehdä kompromisseja, jotta voidaan saada aikaan mahdollisimman monipuolinen ja hyvin palveleva asemaverkko.
Suunnitteluosuuden tuloksena aikaansaatu esitys asemaverkoista kohtaa Tampereen kaupungin asettamat reunaehdot ja pyrkii ottamaan lähtöaineiston tarjoaman tiedon huomioon mahdollisimman monipuolisesti. Järjestelmän laajentaminen Vuoreksen ja Kaukajärven alueille palvelisi alueilla tehtäviä sisäisiä matkoja, sekä matkoja Tampereen keskustan ja Hervannan suuntaan. Jatkotutkimusta tulisi kuitenkin tehdä alueiden sisäisten ja ulkoisten matkojen suunnista sekä määristä. Tämän lisäksi tulisi tutkia sitä, miten sähköpotkulautojen käyttö vaikuttaa kaupunkipyörien käyttöön kaupunkialueilla.
Työ jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen on työn teoriaosuus. Teoriaosuus toteutetaan kirjallisuustutkielmana, mutta tämän lisäksi osuutta varten haastatellaan Tampereen kaupungin liikenteen erikoissuunnittelijaa Jukka Uusitaloa. Ensimmäisenä teoriaosuudessa tutustutaan kaupunkipyöräjärjestelmiin, jonka jälkeen tehdään katsaus järjestelmän ja etenkin sen asemaverkon suunnitteluun. Tämän jälkeen työssä syvennytään suunnitteluun, jota Tampereella tehtiin ennen järjestelmän käyttöönottoa vuonna 2021, sekä etenkin sitä laajennettaessa kaudelle 2022. Teoriaosuuden pääkysymyksinä ovatkin, mitkä ovat asemaverkkosuunnittelun tavoitteet, ja miten suunnittelua on käytännössä tehty maailmanlaajuisesti sekä paikallisesti Tampereella. Aineisto teoriaosuuteen kerättiin haastattelun lisäksi Andor sekä Google Scholar-tiedonhakupalveluiden avulla. Työn toinen osa on suunnittelutyö, jossa alueiden, reunaehtojen ja lähtötietojen esittelyn jälkeen suunnitellaan esitys asemaverkosta Vuoreksen ja Kaukajärven alueille. Suunnitteluosuudessa käytetty lähtöaineisto on joko kerätty julkisesti saatavilla olevista tietokannoista, kuten Oskari-karttapalvelusta, tai saatu käyttöön Tampereen kaupungin tietokannoista.
Tutkimus osoittaa, että asemaverkon suunnittelu perustuu pääsääntöisesti paikkatietoaineistona käsiteltäviin palveluiden ja oppilaitosten sijainteihin sekä työpaikka- ja asukastiheyteen. Tämän lisäksi suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn turvalliset reitit, joukkoliikennetarjonta, asemien asennettavuus, alueen topografia, kaupunkikuvan säilyminen, verkon tasapainoisuus, operoinnin vaivattomuus ja asukkaiden mielipiteet. Alueiden eroavaisuudet ja asemaverkon suunnittelu alueille, joissa vapaata tilaa on vähän, aiheuttaa suunnitteluun haasteita. Suunnittelussa tulee painottaa tiettyjä lähtötietoja ja tehdä kompromisseja, jotta voidaan saada aikaan mahdollisimman monipuolinen ja hyvin palveleva asemaverkko.
Suunnitteluosuuden tuloksena aikaansaatu esitys asemaverkoista kohtaa Tampereen kaupungin asettamat reunaehdot ja pyrkii ottamaan lähtöaineiston tarjoaman tiedon huomioon mahdollisimman monipuolisesti. Järjestelmän laajentaminen Vuoreksen ja Kaukajärven alueille palvelisi alueilla tehtäviä sisäisiä matkoja, sekä matkoja Tampereen keskustan ja Hervannan suuntaan. Jatkotutkimusta tulisi kuitenkin tehdä alueiden sisäisten ja ulkoisten matkojen suunnista sekä määristä. Tämän lisäksi tulisi tutkia sitä, miten sähköpotkulautojen käyttö vaikuttaa kaupunkipyörien käyttöön kaupunkialueilla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]