Paloturvallinen puujulkisivu
Pihlava, Jaakko (2022)
Pihlava, Jaakko
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205225158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205225158
Tiivistelmä
Kaupungistumisen ja väestönkasvun vuoksi julkisivujen paloturvallisuus korostuu, koska rakentaminen tiivistyy ja rakennusten korkeudet kasvavat. Lisäksi puurakentamisen osuus kasvaa tulevaisuudessa, jolloin myös puujulkisivujen osuus kasvaa. Tässä työssä tutkitaan, millainen on paloturvallinen puujulkisivu ja millaisia ovat asetukset, jotka ohjaavat puujulkisivujen suunnittelua. Lisäksi asetuksia ja paloturvallisen puujulkisivun piirteitä vertaamalla selvitetään, onko nykypäivän asetuksissa sellaisia seikkoja, joita tulisi tarkentaa tai lisäohjeistaa. Puujulkisivun paloturvallisuutta selvitetään työssä palon syttymisen ehkäisemisen, palon leviämisen rajoittamisen ja pelastustoiminnan turvallisuuden näkökulmista.
Tutkimus on tehty kirjallisuusselvityksenä ja case-tutkimuksena. Aluksi tutkimuksessa käsiteltiin puujulkisivun rakennetta. Tuuletusväli on puujulkisivurakenteen ongelmallisin kohta palon nopean leviämisen kannalta. Seuraavaksi tutkimuksessa otettiin selvää, miten asetukset ohjaavat julkisivujen paloteknistä suunnittelua. Asetukset ohjaavat suunnittelua lähinnä materiaalien luokkavaatimuksilla, mutta myös esimerkiksi palo-osastointiin liittyvillä vaatimuksilla. Asetukset määräävät myös julkisivun tuuletusrakoon asennettavista palokatkoista. Asetukset määräävät hyvin yksityiskohtaisella tasolla, millaisia materiaaleja tulee missäkin tilanteessa käyttää. Haastavammissa tilanteissa asetus ei kuitenkaan anna suoria ratkaisuja vaan suunnittelussa joudutaan tukeutumaan toiminnalliseen palosuunnitteluun.
Erilaisten tuuletusrakoon asennettavien palokatkojen välillä on myös eroja palon leviämisen hidastamisessa. Kuitenkaan asetuksissa ei ole tarkempia vaatimuksia katkoille paitsi parvekejulkisivuissa. Case-tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän senioripalvelutalon puujulkisivujen toimintaa tulipalossa, minkä jälkeen verrattiin rakenteita voimassa olleisiin ja nykyisiin asetuksiin. Kohteen puujulkisivuista löydettiin suunnitteluvirheitä, kuten palokatkojen puuttuminen pystyonteloista ja pystyontelon sisäpinnassa käytetty palosuojaamaton puu. Asetukset jättivät huomiotta esimerkiksi julkisivun pystyonteloiden koon ja puujulkisivun ja kattorakenteen osastoinnin. Kohteessa raportoitujen puutteiden perusteella julkisivujen pystyonteloiden koko sekä puujulkisivun ja kattorakenteen osastointiin liittyvät vaatimukset olisi hyvä kuvata asetuksissa tarkemmin.
Puujulkisivun paloturvallisuudessa tärkeintä on tuuletusvälin palotekninen toiminta, johon vaikuttaa puujulkisivun materiaalit, palokatkot, ontelon mitat ja pintaverhoilun tiiviys. Julkisivun pintamateriaalissa tulee ottaa huomioon palon syttymisen uhkakuvat, jolloin erityistä palonkestoa tulee vaatia esimerkiksi ensimmäisen kerroksen julkisivulta. Julkisivun palo-osastointiin kannattaa myös kiinnittää huomiota, jotta palo ei leviä julkisivusta esimerkiksi yläpohjaan tai syvemmälle ulkoseinään. Lisäksi palotilanteessa olisi turvallisempaa, että julkisivu olisi rakennettu pienemmistä osista siten, jotta koko julkisivu ei romahtaisi kerralla palotilanteessa.
Tutkimus on tehty kirjallisuusselvityksenä ja case-tutkimuksena. Aluksi tutkimuksessa käsiteltiin puujulkisivun rakennetta. Tuuletusväli on puujulkisivurakenteen ongelmallisin kohta palon nopean leviämisen kannalta. Seuraavaksi tutkimuksessa otettiin selvää, miten asetukset ohjaavat julkisivujen paloteknistä suunnittelua. Asetukset ohjaavat suunnittelua lähinnä materiaalien luokkavaatimuksilla, mutta myös esimerkiksi palo-osastointiin liittyvillä vaatimuksilla. Asetukset määräävät myös julkisivun tuuletusrakoon asennettavista palokatkoista. Asetukset määräävät hyvin yksityiskohtaisella tasolla, millaisia materiaaleja tulee missäkin tilanteessa käyttää. Haastavammissa tilanteissa asetus ei kuitenkaan anna suoria ratkaisuja vaan suunnittelussa joudutaan tukeutumaan toiminnalliseen palosuunnitteluun.
Erilaisten tuuletusrakoon asennettavien palokatkojen välillä on myös eroja palon leviämisen hidastamisessa. Kuitenkaan asetuksissa ei ole tarkempia vaatimuksia katkoille paitsi parvekejulkisivuissa. Case-tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän senioripalvelutalon puujulkisivujen toimintaa tulipalossa, minkä jälkeen verrattiin rakenteita voimassa olleisiin ja nykyisiin asetuksiin. Kohteen puujulkisivuista löydettiin suunnitteluvirheitä, kuten palokatkojen puuttuminen pystyonteloista ja pystyontelon sisäpinnassa käytetty palosuojaamaton puu. Asetukset jättivät huomiotta esimerkiksi julkisivun pystyonteloiden koon ja puujulkisivun ja kattorakenteen osastoinnin. Kohteessa raportoitujen puutteiden perusteella julkisivujen pystyonteloiden koko sekä puujulkisivun ja kattorakenteen osastointiin liittyvät vaatimukset olisi hyvä kuvata asetuksissa tarkemmin.
Puujulkisivun paloturvallisuudessa tärkeintä on tuuletusvälin palotekninen toiminta, johon vaikuttaa puujulkisivun materiaalit, palokatkot, ontelon mitat ja pintaverhoilun tiiviys. Julkisivun pintamateriaalissa tulee ottaa huomioon palon syttymisen uhkakuvat, jolloin erityistä palonkestoa tulee vaatia esimerkiksi ensimmäisen kerroksen julkisivulta. Julkisivun palo-osastointiin kannattaa myös kiinnittää huomiota, jotta palo ei leviä julkisivusta esimerkiksi yläpohjaan tai syvemmälle ulkoseinään. Lisäksi palotilanteessa olisi turvallisempaa, että julkisivu olisi rakennettu pienemmistä osista siten, jotta koko julkisivu ei romahtaisi kerralla palotilanteessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6534]