Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten suomalaisten nuorten luottamus puolueita kohtaan on vaihdellut 2010-luvulla ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän luottamukseensa tänä aikana. Tiivistetysti poliittinen luottamus tarkoittaa kansalaisten ja poliittisen järjestelmän välistä suhdetta. Poliittista luottamusta selittävät pääosin kaksi eri teoriaa, jotka ovat institutionaaliset teoriat ja kulttuuriset teoriat. Institutionaalisiin teorioihin sisältyviä tekijöitä ovat esimerkiksi tyytyväisyys hallitukseen ja maan taloudelliseen tilanteeseen. Kulttuurisiin teorioihin sisältyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kansalaispätevyys, poliittinen kiinnostuneisuus ja sosiaalinen luottamus. Aikaisemman tutkimuksen mukaan institutionaaliset teoriat ovat selittäneet voimakkaammin luottamusta etenkin aikuisväestössä. Tämän tutkielman yhtenä tarkoituksena oli havainnoida, päteekö sama myös nuorten luottamuksen kohdalla.

Tutkielman aineistona käytettiin eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Aineistot ovat kattavia poliittista käyttäytymistä mittaavien muuttujien osalta. Tämä mahdollistaa luottamuksen monipuolisen tarkastelun ja mahdollisten trendien havainnoimisen luottamuksen vaihtelussa. Tutkielman analyysissä käytettiin sekä kuvailevia että selittäviä kvantitatiivisia menetelmiä. Kuvailevalla menetelmällä eli ristiintaulukoinnilla vastattiin kysymykseen, miten suomalaisten nuorten luottamus puolueita kohtaan on vaihdellut. Selittävällä menetelmällä eli lineaarisella regressioanalyysillä vastattiin kysymykseen, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nuorten luottamukseen kunakin vuonna.

Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan on ollut tasaista koko 2010-luvun ajan. Vuosien välisessä vertailussa nuorten luottamus on ollut alhaisimmillaan vuonna 2015 ja korkeimmillaan vuonna 2019. Nuorten luottamukseen vaikuttavissa tekijöissä on havaittavissa muutos 2010-luvun aikana. Vielä vuonna 2011 institutionaalisiin tekijöihin lukeutuvat tyytyväisyys hallitukseen ja arvio Suomen taloudellisesta tilanteesta selittivät enemmän nuorten luottamusta puolueisiin. Vuosina 2015 ja 2019 nuorten luottamusta puolueisiin selittivät kuitenkin vahvemmin kulttuuriset tekijät. Kyseisten vuosien välillä on kuitenkin eroa, sillä vuonna 2015 luottamusta selitti kulttuurisista tekijöistä ainoastaan ulkoinen kansalaispätevyys. Vuonna 2019 ulkoisen kansalaispätevyyden lisäksi merkittäviä luottamusta selittäviä kulttuurisia tekijöitä olivat puoluesamaistuminen ja sosiaalinen luottamus.