Biokaasun liikennekäyttö: Teknispoliittinen tarkastelu biokaasun potentiaalista tulevaisuuden liikennekäytössä
Havunen, Onni (2022)
Havunen, Onni
2022
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205205142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205205142
Tiivistelmä
Tässä kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan biokaasun asemaa liikennekäytössä teknispoliittisella lähestymistavalla Euroopan Unionin ja Suomen konteksteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten EU:n ja Suomen poliittisen ohjauksen tavoitteet eroavat toisistaan, miten maailmanpolitiikka vaikuttaa poliittisen ohjauksen suuntautumiseen ja mikä on biokaasun sekä biometaanin tulevaisuuspotentiaali liikenteen polttoaineena sekä energiantuotannossa.
Euroopan Unionin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena paine vähentää liikenteen päästöjä on merkittävä. Orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen seurauksena syntyvää biokaasua voidaan jalostaa biometaaniksi, joka on eräs vaihtoehdoista pohdittaessa liikenteen tulevaisuuden energianlähteitä. Vähäpäästöisenä ja uusiutuvana energianlähteenä sen tuotanto biokaasulaitoksissa edistää myös kiertotaloutta, sillä sen raakaaineena hyödynnetään usein yhteiskunnan jätteitä, sekä maatalouden tai teollisuuden sivuvirtoja. Suomessa eri sektoreiden hyödyntämättömiä orgaanisen aineksen sivuvirtoja on vielä mittavasti, mutta Euroopan mittakaavassa alan merkittävä kasvaminen vaatisi myös muiden kuin sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena. Energiakasvien viljelyn tukeminen lainsäädännössä onkin Euroopan biokaasuyhdistyksen EBA:n mukaan tarpeellista, jos alasta halutaan korvaajaa fossiilisille polttoaineille.
Suomen ja EU:n poliittisessa ohjauksessa nousi esiin ristiriita vuonna 2021, kun Unioni osana Fit for 55-lakipakettia ehdotti uusien polttomoottoriautojen valmistuksen kieltoa vuodesta 2035 lähtien. Suomen kansallinen tavoite vuodelle 2030 on ollut 130 000 kaasuautoa, joten uusien kaasuautojen kielto voisi vaikuttaa merkittävästi kaasuautoilun infrastruktuurin kannattavuuteen. Hajanaista biokaasualaa kokoavan lainsäädännön puuttuminen voi johtaa myös esimerkiksi maatalousyrittäjien näkökulmasta heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen, vaikka sekä Suomen että EU:n tavoitteena on yrittäjien tukeminen.
Toisaalta myös biokaasualan hajanaisuuden seurauksena biokaasuteknologian kehittyminen on hidasta ilman merkittävää investointiohjelmaa. Tekniikoista erityisesti nestemäisen biometaanin tuotanto kryogeeniteknologialla, eli lämpötilaeroihin perustuvalla tekniikalla, voi Suomen mittakaavassa olla yksi potentiaalisimmista kehittyvistä innovaatioista. Maakaasun korvaamisen tarve energiajärjestelmässä voi siirtää biometaanialan painopistettä liikenteestä energiasektorille.
Liikenteessä on nähtävissä biometaanin potentiaalin siirtymää henkilöautoista raskaampaan liikenteeseen. Sähköautojen yleistyessä samanlaista kehitystä ei esimerkiksi rahtiliikenteessä ole vielä nähtävissä. Arvioiden mukaan Suomessa raskaasta liikenteestä puolet voisi kulkea biometaanilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä kehityksellä voi olla erityisesti nestemäisen biometaanin tuotantoon mittavat vaikutukset.
Euroopan Unionin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena paine vähentää liikenteen päästöjä on merkittävä. Orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen seurauksena syntyvää biokaasua voidaan jalostaa biometaaniksi, joka on eräs vaihtoehdoista pohdittaessa liikenteen tulevaisuuden energianlähteitä. Vähäpäästöisenä ja uusiutuvana energianlähteenä sen tuotanto biokaasulaitoksissa edistää myös kiertotaloutta, sillä sen raakaaineena hyödynnetään usein yhteiskunnan jätteitä, sekä maatalouden tai teollisuuden sivuvirtoja. Suomessa eri sektoreiden hyödyntämättömiä orgaanisen aineksen sivuvirtoja on vielä mittavasti, mutta Euroopan mittakaavassa alan merkittävä kasvaminen vaatisi myös muiden kuin sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena. Energiakasvien viljelyn tukeminen lainsäädännössä onkin Euroopan biokaasuyhdistyksen EBA:n mukaan tarpeellista, jos alasta halutaan korvaajaa fossiilisille polttoaineille.
Suomen ja EU:n poliittisessa ohjauksessa nousi esiin ristiriita vuonna 2021, kun Unioni osana Fit for 55-lakipakettia ehdotti uusien polttomoottoriautojen valmistuksen kieltoa vuodesta 2035 lähtien. Suomen kansallinen tavoite vuodelle 2030 on ollut 130 000 kaasuautoa, joten uusien kaasuautojen kielto voisi vaikuttaa merkittävästi kaasuautoilun infrastruktuurin kannattavuuteen. Hajanaista biokaasualaa kokoavan lainsäädännön puuttuminen voi johtaa myös esimerkiksi maatalousyrittäjien näkökulmasta heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen, vaikka sekä Suomen että EU:n tavoitteena on yrittäjien tukeminen.
Toisaalta myös biokaasualan hajanaisuuden seurauksena biokaasuteknologian kehittyminen on hidasta ilman merkittävää investointiohjelmaa. Tekniikoista erityisesti nestemäisen biometaanin tuotanto kryogeeniteknologialla, eli lämpötilaeroihin perustuvalla tekniikalla, voi Suomen mittakaavassa olla yksi potentiaalisimmista kehittyvistä innovaatioista. Maakaasun korvaamisen tarve energiajärjestelmässä voi siirtää biometaanialan painopistettä liikenteestä energiasektorille.
Liikenteessä on nähtävissä biometaanin potentiaalin siirtymää henkilöautoista raskaampaan liikenteeseen. Sähköautojen yleistyessä samanlaista kehitystä ei esimerkiksi rahtiliikenteessä ole vielä nähtävissä. Arvioiden mukaan Suomessa raskaasta liikenteestä puolet voisi kulkea biometaanilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä kehityksellä voi olla erityisesti nestemäisen biometaanin tuotantoon mittavat vaikutukset.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7045]