Työn ja tasa-arvon asialla? : Diskurssianalyysi työmarkkinajärjestöjen perhepoliittisista kannanotoista 2010- ja 2020-lukujen taitteessa

Abstract

Lasten kotihoidon tuesta ja perhevapaista on käyty kiivasta keskustelua yli vuosikymmenen ajan Suomessa. Julkisessa keskustelussa on useasti vaadittu kotihoidon tuen leikkaamista ja perhevapaiden tiukempaa jakamista vanhempien kesken. Työmarkkinajärjestöt ovat osallistuneet tähän keskusteluun aktiivisesti, ja niillä on merkittävä rooli suomalaisessa politiikassa sekä perhevapaita koskevien uudistusten valmistelussa.

Tarkastelen tässä tutkielmassa diskurssianalyysin keinoin, minkälainen kuva kotihoidon tuesta välittyy suomalaisten työmarkkinajärjestöjen kannanotoissa. Aineistoni koostuu työmarkkinajärjestöjen verkkosivuilla julkaistuista kannanotoista, blogikirjoituksista sekä perhevapaamalliesityksistä. 2010- ja 2020-luvun taite on perhepolitiikan kannalta merkittävä, sillä silloin valmisteltiin perhevapaauudistusta ja kotihoidon tuki oli useasti leikkausuhan alla. Suomalaisten syntyvyys lähti myös jyrkkään laskuun 2010-luvulla. Vuonna 2020 syntyvyys hieman koheni, mutta se jäi kauas 2010-lukua edeltäneestä tasosta. Tutkimuskysymykseni on: Minkälaisia lasten kotihoidon tukea koskevia diskursseja on tunnistettavissa työmarkkinajärjestöjen perhevapaita koskevissa kannanotoissa 2010-luvun lopussa ja 2020-luvun alussa?

Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan ihmiset rakentavat omalla toiminnallaan yhteiskuntaa ja todellisuutta sellaiseksi kuin se sillä hetkellä näyttäytyy. Analyysi osoittaa, että tutkielman kannalta keskeiset käsitteet työ ja tasa-arvo ovat vahvasti kontekstisidonnaisia käsitteitä ja ne voidaan ymmärtää sosiaalisina ja kielellisinä konstruktioina.

Paikansin tutkimastani aineistosta kolme erottuvaa diskurssia: uhka työllisyydelle, kiintiöillä tasa-arvoa sekä resurssit varhaiskasvatukseen diskurssit. Työmarkkinajärjestöjen diskursseissa ollaan huolissaan naisten työllisyysasteesta ja erityisesti kotiäitien työllistymisestä. Kotihoidon tuki esitetään tasa-arvon vastaisena ja kotihoidon tuen resursseja halutaan siirtää varhaiskasvatukseen.

Tutkielma osoittaa, että työmarkkinajärjestöjen diskurssissa on vahva ansiotyönäkökulma, jossa naisten tekemän palkattoman työn arvoa ei nähdä. Tutkielman analyysi osoittaa myös, että naisen ansiotyöuraa pidetään tasa-arvon kriteerinä. Työmarkkinajärjestöjen diskurssi luo myös kuvaa, että päiväkodin varhaiskasvatus olisi suositeltavampaa kuin lasten kotihoito.