Kirjallisuuskatsaus monikulttuurisuudesta varhaiskasvatuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus monikulttuurisuuden tutkimuksista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa
Alnassar, Abraar (2022)
Alnassar, Abraar
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205195108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205195108
Tiivistelmä
Monikulttuurisuutta ilmenee yhä enemmän niin maahanmuuton kuin globalisoitumisen myötä myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Koulutus- ja kasvatuspolitiikan suuntaukset sekä ideologiat saattavat olla havaittavissa muun muassa valtakunnallisen tason asiakirjoissa, joiden avulla ohjataan varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteita. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin tutkia monikulttuurisuutta käsitteleviä tutkimuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta käsin. Tutkimustehtävänä on syventyä tutkimusten valossa asiakirjojen suhtautumiseen monikulttuurisuutta kohtaan.
Aloitan kartoittamalla nykypäiväisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) suhtautumista kulttuuriseen moninaisuuteen, jonka jälkeen pyrin avaamaan monikulttuurisuuden lähtökohtia muiden valtioiden historiaan nojaten. Tämä on olennaista aiheeseen vaadittavan esiymmärryksen ja kehityskohtien hahmottamisen näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella koulutus- ja kasvatuskeskustelun taustalla ilmenneet ideologiat ovat ohjanneet jossain määrin asiakirjojen sisältöä monikulttuurisuuden osalta. Asiakirjojen johdonmukaisuus ei ole myöskään aina itsestään selvää. Monikielisyyden kautta ryhmitteleviä ja ristiriitaisia viestejä ilmeni varhaiskasvatusta käsittelevissä asiakirjoissa. Yleisesti ottaen suomalainen varhaiskasvatus voi toimia monikulttuurisuuskasvatusta vahvistajana yksilöllisyyden ja inkluusion näkökulmasta, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiudet ja ajan tasainen koulutus tuodaan kehityskohtana esiin.
Aloitan kartoittamalla nykypäiväisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) suhtautumista kulttuuriseen moninaisuuteen, jonka jälkeen pyrin avaamaan monikulttuurisuuden lähtökohtia muiden valtioiden historiaan nojaten. Tämä on olennaista aiheeseen vaadittavan esiymmärryksen ja kehityskohtien hahmottamisen näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella koulutus- ja kasvatuskeskustelun taustalla ilmenneet ideologiat ovat ohjanneet jossain määrin asiakirjojen sisältöä monikulttuurisuuden osalta. Asiakirjojen johdonmukaisuus ei ole myöskään aina itsestään selvää. Monikielisyyden kautta ryhmitteleviä ja ristiriitaisia viestejä ilmeni varhaiskasvatusta käsittelevissä asiakirjoissa. Yleisesti ottaen suomalainen varhaiskasvatus voi toimia monikulttuurisuuskasvatusta vahvistajana yksilöllisyyden ja inkluusion näkökulmasta, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiudet ja ajan tasainen koulutus tuodaan kehityskohtana esiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]