Vastuullisuusraportointi osana ympäristövastuuta : Suuret suomalaiset perusteollisuuden listayhtiöt ympäristöriskien raportoijina

Abstract

Yritysten toiminnalla on taloudellisten seuraamusten lisäksi vaikutuksia ympäristöön. Tämän vuoksi yrityksillä on myös vastuu vaikutuspiirissään olevasta ympäristöstä. Tätä kutsutaan yritysten ympäristövastuuksi. Vuoden 2017 alusta vastuullisuusraportointi on muuttunut pakolliseksi yleisen edun kannalta merkittäville yhtiöille. Muutokseen on johtanut kirjanpitolain uudistus, joka määrittää selvitysvelvollisuuden myös muille kuin taloudellisille tiedoille. Selvityksestä tulee käydä ilmi tiedot muun muassa kirjanpitovelvollisen ympäristöasioita koskevista riskeistä ja riskienhallinnasta. Toimintaperiaatteet ja toiminnan tulokset on lisäksi raportoitava.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhtiöiden raportoimia ympäristöasioita. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toimintaansa liittyviä ympäristöriskejä yhtiöt nostavat vastuullisuusraporteissaan esille. Tutkimuksessa syvennyttiin siihen, millaisia ympäristöriskejä yhtiöt ovat toiminnassaan tunnistaneet ja kuinka ympäristöriskien hallintaa on määritelty. Tutkimuksen ydinkäsitteet ovat vastuullisuusraportointi, ympäristövastuu, ympäristöriski sekä riskienhallinta.

Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Sen aineisto koostui viiden suomalaisen perusteollisuuden listayhtiön vuoden 2020 vastuullisuusraporteista. Tarkasteltavia yhtiöitä olivat Kemira, Metsä Group, Outokumpu, Stora Enso ja UPM-Kymmene. Aineisto sisälsi yhteensä 216 sivua yhtiöiden vastuullisuudesta kertovaa materiaalia. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Aineiston analyysin tuloksena löytyi 15 alakategoriaa, jotka on yhdistetty sisältöä kuvaaviksi pääkategorioiksi. Pääkategorioita määritettiin viisi. Ne käsittelevät toimitusketjuun, hankintoihin ja tuotteisiin liittyviä riskejä (1), ilmastolle ja luonnonympäristölle aiheutuvia riskejä (2), paikallisiin yhteisöihin liittyviä riskejä ja yhteistyötä (3), päästöihin, jätteisiin ja kemikaaleihin liittyviä riskejä (4) sekä sertifikaatteja, ympäristöohjelmia ja ulkoisia tarkastajia riskienhallinnan tukena (5).

Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan sidosryhmien ja erityisesti toimittavien tahojen vaikuttavan yhtiöiden ympäristövastuun tosiasialliseen toteutumiseen. Yhtiöitä ei voida tarkastella sidosryhmistään irrallisina ympäristövastuun toteuttajina. Vastuullisuusraporttien perusteella yhtiöiden on haastavaa kantaa ympäristövastuunsa, jos tämä ei toteudu jo sidosryhmien tasolla. Tämän vuoksi ympäristöriskien hallintaa määritellään sidosryhmäyhteistyön sekä yhtiökohtaisesti määriteltyjen toimintasuunnitelmien ja prosessien kautta. Hallinnassa korostuvat taloudelliset intressit ja pyrkimys ekologisesti kestävään toimintaan.