Tahtituotantomenettely haastavissa liike- ja toimitilakohteissa
Perälä, Kristian (2022)
2022
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205195100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205195100
Tiivistelmä
Rakennusalaa kehitetään jatkuvasti tehokkaammaksi ja alalla on tutkittu pitkään, miten tuotantoa voidaan kehittää. Ratkaisuksi on esitetty lean-filosofian implementointia rakennusalalle. Lean-filosofian keskiössä on jatkuva parantaminen, jonka periaatteiden ymmärtäminen on olennaista tuotannon tehostamiseksi. Rakennusalalla huomio on tavallisesti työsuoritteiden keskeytymättömyydessä ja lean-ajattelun avulla huomio voidaan siirtää siihen, miten rakennettavaan kohteeseen tuotetaan arvoa keskeytymättömästi. Tahtiajan tunnistaminen ja sen mukainen tahtituotanto tarjoaa keinot virtauksen luomiselle, joka on yksi jatkuvan parantamisen kulmakivistä.
Tässä diplomityössä on tutkittu lähdeaineiston avulla, miten tahtituotantoa on toteutettu rakennusalalla. Kirjallisuuskatsauksessa esiintyneitä toimintatapoja on verrattu kohdeyrityksen kohdetyömaalla toteutettuun tahtituotantomenettelyyn. Aineistojen vertailun tuloksena tutkimuksessa on esitetty toimintamalliehdotus tahtituotannon kehittämiseksi.
IGLC:n lähdeaineiston perusteella selkeimmät käytetyt toimintamallit ovat Kaliforniassa kehitetty TTP ja Saksassa kehitetty TPTC. Tutkimuksessa on kerrottu molempien mallien prosesseista ensin yleisesti, jonka jälkeen molempien mallien prosessien vaiheet on esitetty yksityiskohtaisemmin. Lisäksi tutkimuksessa on esitetty molemmille malleille sovellettavia toimenpiteitä puskureiden käytöstä, logistiikasta ja tuotannon ohjaustoimenpiteistä.
Kohdetyömaalla toteutettua tahtituotantoa tutkittiin toimintatutkimuksena, sillä tutkija osallistui tahtituotannon suunnitteluun ja tuotannon aikaiseen toimintaan. Tahtituotannon suunnittelun vaiheet on selitetty yksityiskohtaisesti tutkijan omien muistiinpanojen pohjalta sekä havainnollistettu kuvin ja taulukoin. Tuotannon aikana käytettiin kolmannen osapuolen kehittämää tahtituotannon valvontaan kehitettyä sovellusta, jonka toiminta on kuvattu yleisesti. Tutkimuksessa on esitetty toteutetut palaverikäytännöt ja palavereissa päätetyt ohjaustoimenpiteet sekä ohjaustoimenpiteistä dokumentoidut päivitykset aikataulussa.
Kohdetyömaan tahtikäytäntöjen toimivuutta on arvioitu kyselyn avulla. Kysely jaettiin kohteen tahtituotannon suunnittelussa mukana olleille suunnitteluryhmän jäsenille, sisätyövaiheen työnjohtajille sekä tahtipalavereissa pääsääntöisesti mukana olleille aliurakoitsijoiden nokkamiehille. Kyselystä saatujen vastausten avulla tutkimuksessa on arvioitu tahtisuunnittelua, tahtisuunnitelman toteutumista ja palaverikäytäntöjä. Lisäksi tuotannon aikana tunnistetut ongelmat ja haasteet on koostettu tutkimukseen.
Tutkimuksen olennaisimpana tuloksena pohdinnoissa esitetään toimintamalliehdotus, jonka avulla vastaavanlaisia kohteita voidaan toteuttaa. Malliehdotuksen toimivuus on kuitenkin todennettava tulevien projektien avulla. Toimintamalliehdotukseen on kerätty tutkijan hyväksi päättelemät toimintatavat tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa esitetyistä malleista sekä toimintatutkimuksen osuudesta. Valvonnan osalta aikataulun esitysmuotoon tuotannon aikana on kiinnitettävä huomiota. Esitystavan muuttaminen on esitetty kuvien avulla toimintamalliehdotuksen yhteydessä.
Tutkimuksessa on esitetty kehitysehdotuksia, jotka liittyvät esitettyyn malliehdotukseen ja aikataulun ulkonäön muuttamiseen. Tutkimuksessa esitetyt ongelmatilanteet ovat antaneet jatkotutkimusaiheiksi rakennussuunnittelun liittämisen tahtituotantoajatteluun sekä käyttäjämuutoksista tulleiden haasteiden ennakoimisen.
Tässä diplomityössä on tutkittu lähdeaineiston avulla, miten tahtituotantoa on toteutettu rakennusalalla. Kirjallisuuskatsauksessa esiintyneitä toimintatapoja on verrattu kohdeyrityksen kohdetyömaalla toteutettuun tahtituotantomenettelyyn. Aineistojen vertailun tuloksena tutkimuksessa on esitetty toimintamalliehdotus tahtituotannon kehittämiseksi.
IGLC:n lähdeaineiston perusteella selkeimmät käytetyt toimintamallit ovat Kaliforniassa kehitetty TTP ja Saksassa kehitetty TPTC. Tutkimuksessa on kerrottu molempien mallien prosesseista ensin yleisesti, jonka jälkeen molempien mallien prosessien vaiheet on esitetty yksityiskohtaisemmin. Lisäksi tutkimuksessa on esitetty molemmille malleille sovellettavia toimenpiteitä puskureiden käytöstä, logistiikasta ja tuotannon ohjaustoimenpiteistä.
Kohdetyömaalla toteutettua tahtituotantoa tutkittiin toimintatutkimuksena, sillä tutkija osallistui tahtituotannon suunnitteluun ja tuotannon aikaiseen toimintaan. Tahtituotannon suunnittelun vaiheet on selitetty yksityiskohtaisesti tutkijan omien muistiinpanojen pohjalta sekä havainnollistettu kuvin ja taulukoin. Tuotannon aikana käytettiin kolmannen osapuolen kehittämää tahtituotannon valvontaan kehitettyä sovellusta, jonka toiminta on kuvattu yleisesti. Tutkimuksessa on esitetty toteutetut palaverikäytännöt ja palavereissa päätetyt ohjaustoimenpiteet sekä ohjaustoimenpiteistä dokumentoidut päivitykset aikataulussa.
Kohdetyömaan tahtikäytäntöjen toimivuutta on arvioitu kyselyn avulla. Kysely jaettiin kohteen tahtituotannon suunnittelussa mukana olleille suunnitteluryhmän jäsenille, sisätyövaiheen työnjohtajille sekä tahtipalavereissa pääsääntöisesti mukana olleille aliurakoitsijoiden nokkamiehille. Kyselystä saatujen vastausten avulla tutkimuksessa on arvioitu tahtisuunnittelua, tahtisuunnitelman toteutumista ja palaverikäytäntöjä. Lisäksi tuotannon aikana tunnistetut ongelmat ja haasteet on koostettu tutkimukseen.
Tutkimuksen olennaisimpana tuloksena pohdinnoissa esitetään toimintamalliehdotus, jonka avulla vastaavanlaisia kohteita voidaan toteuttaa. Malliehdotuksen toimivuus on kuitenkin todennettava tulevien projektien avulla. Toimintamalliehdotukseen on kerätty tutkijan hyväksi päättelemät toimintatavat tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa esitetyistä malleista sekä toimintatutkimuksen osuudesta. Valvonnan osalta aikataulun esitysmuotoon tuotannon aikana on kiinnitettävä huomiota. Esitystavan muuttaminen on esitetty kuvien avulla toimintamalliehdotuksen yhteydessä.
Tutkimuksessa on esitetty kehitysehdotuksia, jotka liittyvät esitettyyn malliehdotukseen ja aikataulun ulkonäön muuttamiseen. Tutkimuksessa esitetyt ongelmatilanteet ovat antaneet jatkotutkimusaiheiksi rakennussuunnittelun liittämisen tahtituotantoajatteluun sekä käyttäjämuutoksista tulleiden haasteiden ennakoimisen.