Englanninkielisten ohjelmistokonsulttien kieleen liittyvät haasteet töissä Suomessa
Isohanni, Essi (2022)
Isohanni, Essi
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164978
Tiivistelmä
Ohjelmistoalalla vallitsee työvoiman kohtaanto-ongelma, eli avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Englanninkieliset työntekijät ovat yksi niistä ryhmistä, joita kohtaanto-ongelma koskettaa erityisesti. Tämä ongelma on yhteiskunnallinen, koska kieleen liittyvät haasteet työssä eivät ole pelkästään ohjelmistoalan yritysten ratkaistavissa, etenkään ohjelmistokonsultoinnin alalla, jossa ohjelmistokehitystiimin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus on avainasemassa projektin onnistumisen kannalta. Siksi kohtaanto-ongelman ratkaiseminen koskettaa yritysten lisäksi myös heidän asiakasorganisaatioitaan, joista monet ovat julkisen sektorin toimijoita.
Jotta ohjelmistoalan yritykset ja niiden yhteistyötahot voivat yhteisönä alkaa ratkaista kohtaanto-ongelmaa, täytyy ensin ymmärtää sen syitä. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan, minkälaisia kieleen liittyviä ongelmia englanninkieliset ohjelmistoalan työntekijät kohtaavat työssään Suomessa sekä minkälaisia vaikutuksia haasteilla on heidän työhönsä. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon pyydettiin vastauksia englantia työkielenään käyttäviltä työntekijöiltä kahdeksassa ohjelmistokonsultointiyrityksessä Suomessa. Kyselylomakkeella oli monivalintakysymyksiä liittyen haasteiden yleisyyteen sekä avoimia kysymyksiä, joissa pyydettiin kuvailemaan haasteita.
Monivalintakysymyksistä kävi ilmi, että yli kolmannes vastaajista on kohdannut kieleen liittyviä haasteita vähintään kuukausittain ja vajaa viidennes viikoittain tai päivittäin. Vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka eivät olleet kokeneet kieleen liittyviä haasteita työssään.
Kielen käyttöön liittyy mahdollisuus käyttää kielellistä valtaa. Siksi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on vallan teoria. Avointen kysymysten vastauksia analysoitiin kvalitatiivista sisällönanalyysia käyttäen. Ohjelmistokonsulttien kirjoittamista vastauksista tunnistettiin sekä kuvauksia vallankäytöstä toisen henkilön taholta että oman toimimisvallan kaventumista. Kandidaatintyön tuloksena esitellään seitsemän teemaa, jotka kuvaavat ohjelmistoalan työntekijöiden kohtaamia kieleen liittyviä haasteita. Nämä teemat on nimetty ”Henkilö ei puhu englantia”, ”Materiaali ei ole saatavilla ymmärrettävässä muodossa”, ”Tarvitaan kollegan apua”, ”Poissuljettuja mahdollisuuksia”, ”Suullinen kommunikaatio vaatii tarkkuutta”, ”Paineita ja tunnekuormitusta” sekä ”Työteho kärsii”. Tulokset tukevat hyvin aiempia tutkimuksia, joissa on havaittu, että henkilön valta ja kontrolli tilanteessa ovat riippuvaisia siitä, kuinka sujuva kielitaito hänellä on käytetyssä työkielessä.
Tutkimuksen tulosten ja kielellisen vallan käyttöön liittyvien teorioiden pohjalta ehdotetaan, että ohjelmistoyritysten olisi inklusiivisuuden vuoksi hyvä käyttää työkielenä täysin englantia, jos yritys työllistää englanninkielisiä työntekijöitä. Lisäksi työntekijöille suositellaan koulutusta työkielen käyttöön liittyvissä aiheissa.
Jotta ohjelmistoalan yritykset ja niiden yhteistyötahot voivat yhteisönä alkaa ratkaista kohtaanto-ongelmaa, täytyy ensin ymmärtää sen syitä. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan, minkälaisia kieleen liittyviä ongelmia englanninkieliset ohjelmistoalan työntekijät kohtaavat työssään Suomessa sekä minkälaisia vaikutuksia haasteilla on heidän työhönsä. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon pyydettiin vastauksia englantia työkielenään käyttäviltä työntekijöiltä kahdeksassa ohjelmistokonsultointiyrityksessä Suomessa. Kyselylomakkeella oli monivalintakysymyksiä liittyen haasteiden yleisyyteen sekä avoimia kysymyksiä, joissa pyydettiin kuvailemaan haasteita.
Monivalintakysymyksistä kävi ilmi, että yli kolmannes vastaajista on kohdannut kieleen liittyviä haasteita vähintään kuukausittain ja vajaa viidennes viikoittain tai päivittäin. Vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka eivät olleet kokeneet kieleen liittyviä haasteita työssään.
Kielen käyttöön liittyy mahdollisuus käyttää kielellistä valtaa. Siksi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on vallan teoria. Avointen kysymysten vastauksia analysoitiin kvalitatiivista sisällönanalyysia käyttäen. Ohjelmistokonsulttien kirjoittamista vastauksista tunnistettiin sekä kuvauksia vallankäytöstä toisen henkilön taholta että oman toimimisvallan kaventumista. Kandidaatintyön tuloksena esitellään seitsemän teemaa, jotka kuvaavat ohjelmistoalan työntekijöiden kohtaamia kieleen liittyviä haasteita. Nämä teemat on nimetty ”Henkilö ei puhu englantia”, ”Materiaali ei ole saatavilla ymmärrettävässä muodossa”, ”Tarvitaan kollegan apua”, ”Poissuljettuja mahdollisuuksia”, ”Suullinen kommunikaatio vaatii tarkkuutta”, ”Paineita ja tunnekuormitusta” sekä ”Työteho kärsii”. Tulokset tukevat hyvin aiempia tutkimuksia, joissa on havaittu, että henkilön valta ja kontrolli tilanteessa ovat riippuvaisia siitä, kuinka sujuva kielitaito hänellä on käytetyssä työkielessä.
Tutkimuksen tulosten ja kielellisen vallan käyttöön liittyvien teorioiden pohjalta ehdotetaan, että ohjelmistoyritysten olisi inklusiivisuuden vuoksi hyvä käyttää työkielenä täysin englantia, jos yritys työllistää englanninkielisiä työntekijöitä. Lisäksi työntekijöille suositellaan koulutusta työkielen käyttöön liittyvissä aiheissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]