Rakennuttajakonsultin sidosryhmäjohtamisen kehittäminen
Airaksinen, Roope (2022)
Airaksinen, Roope
2022
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205185050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205185050
Tiivistelmä
Rakennushankkeissa on aina mukana useista eri organisaatioista tulevia osapuolia eli sidosryhmiä. Kaikilla osapuolilla on erilaiset tavoitteet hankkeen suhteen, mikä hankaloittaa niiden johtamista. Lisäksi yhden tärkeän sidosryhmän, käyttäjien rakennusalan tuntemus on yleensä heikkoa, mutta heidän tehokas ja järjestelmällinen osallistumisensa on välttämätöntä tavoiteltaessa toiminnallisuudeltaan laadukasta hanketta.
Hankkeissa yli organisaatiorajojen tehtävä yhteistyö luo edellytykset erilaisten organisaatio kulttuurien ja vakiintuneiden toimintatapojen törmäämisille. Hankkeita pääsääntöisesti toteuttavien organisaatioiden tulisikin tunnistaa tämä riski ja kehittyä joustaviksi kyetäkseen mukautumaan eri hankkeiden vaihteleviin tarpeisiin. Hyvin suunniteltu ja oikeita menetelmiä hyödyntävä sidosryhmäjohtaminen mahdollistaa kaikille hankkeessa mukana oleville hyvän hankekulttuurin ja toimintaympäristön omien tavoitteiden saavuttamiseen.
Monimutkaisia rakennushankkeissa osapuolten välillä liikkuvan tiedon määrä on valtava ja riski viestinnän epäonnistumisesta esimerkiksi tietokatkosten muodossa on suuri. Viestinnän epäonnistumisesta seuraa muun muassa väärinymmärryksiä, jotka puolestaan johtavat konflikteihin. Puutteellinen tai väärän tiedon saanti myös hidastaa päätöksentekoa ja hankaloittaa hankkeessa esiintyvien muutostarpeiden hallintaa. Ihmiset ovat myös luonnostaan erilaisia, eivätkä hankkeissa mukana olevien henkilöiden henkilökemiat aina toimi optimaalisesti yhdessä. Tällöin yhtenäisiä ja ennalta sovittuja toimintatapoja noudattamalla hanke saadaan kuitenkin etenemään sujuvasti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa rakennuttajakonsultin sidosryhmäjohtamisen nykyisiä ongelmakohtia ja löytää sidosryhmäjohtamisen kehittämiseksi uusia parempia toimintamalleja, sekä lisätä suunnitelmallisuutta hankkeiden sidosryhmäjohtamisessa. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja haastattelututkimuksesta, joka on toteutettu teemahaastatteluina. Haastatellut henkilöt ovat rakennuttajakonsultteja, tilaajan edustajia ja hankkeissa mukana olleita käyttäjien edustajia.
Tutkimuksen mukaan tehokkaan hankkeessa työskentelyn kannalta tärkeitä tekijöitä ovat vallitsevat henkilökemiat ja henkilöiden taito työskennellä ryhmässä yhteisiä toimintatapoja noudattaen. Tehokas projektiorganisaatio on joustava ja kykenevä työskentelemään yli organisaatiorajojen. Eniten ongelmia aiheutuu viestinnän epäonnistumisesta sekä roolirajojen ja vastuualeuiden epäselvästä määrittelystä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että rakennuttajakonsultin projektinhallinnallisten prosessien ollessa määriteltyjä, ennalta suunniteltuja sekä järjestelmällisesti käytettyjä, voidaan sidosryhmäjohtamisessa onnistua kokonaisvaltaisesti, ilman että se merkittävästi kuormittaa hankkeen aikana. Uusien tässä tutkimuksessa esitettyjen toimintamallien käyttöönotto ei kuitenkaan ole helppoa kaikissa hankkeissa, koska rakennusala on hyvin muutosvastarintainen.
Diplomityö asetti tutkimuksen laajuudelle rajoitteita, eikä kaikkien tutkimuksessa esitettyjen toimintamallien voida olettaa suoraan soveltuvan rakennusalalle sen ominaispiirteiden takia. Tutkimuksessa käytetyt puolistrukturoidut teemahaastattelut laskevat tutkimuksen luotettavuutta, koska jos tutkimus toistettaisiin, olisi mahdollista saada erilaisia tuloksia.
Hankkeissa yli organisaatiorajojen tehtävä yhteistyö luo edellytykset erilaisten organisaatio kulttuurien ja vakiintuneiden toimintatapojen törmäämisille. Hankkeita pääsääntöisesti toteuttavien organisaatioiden tulisikin tunnistaa tämä riski ja kehittyä joustaviksi kyetäkseen mukautumaan eri hankkeiden vaihteleviin tarpeisiin. Hyvin suunniteltu ja oikeita menetelmiä hyödyntävä sidosryhmäjohtaminen mahdollistaa kaikille hankkeessa mukana oleville hyvän hankekulttuurin ja toimintaympäristön omien tavoitteiden saavuttamiseen.
Monimutkaisia rakennushankkeissa osapuolten välillä liikkuvan tiedon määrä on valtava ja riski viestinnän epäonnistumisesta esimerkiksi tietokatkosten muodossa on suuri. Viestinnän epäonnistumisesta seuraa muun muassa väärinymmärryksiä, jotka puolestaan johtavat konflikteihin. Puutteellinen tai väärän tiedon saanti myös hidastaa päätöksentekoa ja hankaloittaa hankkeessa esiintyvien muutostarpeiden hallintaa. Ihmiset ovat myös luonnostaan erilaisia, eivätkä hankkeissa mukana olevien henkilöiden henkilökemiat aina toimi optimaalisesti yhdessä. Tällöin yhtenäisiä ja ennalta sovittuja toimintatapoja noudattamalla hanke saadaan kuitenkin etenemään sujuvasti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa rakennuttajakonsultin sidosryhmäjohtamisen nykyisiä ongelmakohtia ja löytää sidosryhmäjohtamisen kehittämiseksi uusia parempia toimintamalleja, sekä lisätä suunnitelmallisuutta hankkeiden sidosryhmäjohtamisessa. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja haastattelututkimuksesta, joka on toteutettu teemahaastatteluina. Haastatellut henkilöt ovat rakennuttajakonsultteja, tilaajan edustajia ja hankkeissa mukana olleita käyttäjien edustajia.
Tutkimuksen mukaan tehokkaan hankkeessa työskentelyn kannalta tärkeitä tekijöitä ovat vallitsevat henkilökemiat ja henkilöiden taito työskennellä ryhmässä yhteisiä toimintatapoja noudattaen. Tehokas projektiorganisaatio on joustava ja kykenevä työskentelemään yli organisaatiorajojen. Eniten ongelmia aiheutuu viestinnän epäonnistumisesta sekä roolirajojen ja vastuualeuiden epäselvästä määrittelystä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että rakennuttajakonsultin projektinhallinnallisten prosessien ollessa määriteltyjä, ennalta suunniteltuja sekä järjestelmällisesti käytettyjä, voidaan sidosryhmäjohtamisessa onnistua kokonaisvaltaisesti, ilman että se merkittävästi kuormittaa hankkeen aikana. Uusien tässä tutkimuksessa esitettyjen toimintamallien käyttöönotto ei kuitenkaan ole helppoa kaikissa hankkeissa, koska rakennusala on hyvin muutosvastarintainen.
Diplomityö asetti tutkimuksen laajuudelle rajoitteita, eikä kaikkien tutkimuksessa esitettyjen toimintamallien voida olettaa suoraan soveltuvan rakennusalalle sen ominaispiirteiden takia. Tutkimuksessa käytetyt puolistrukturoidut teemahaastattelut laskevat tutkimuksen luotettavuutta, koska jos tutkimus toistettaisiin, olisi mahdollista saada erilaisia tuloksia.