Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi opettajien käsityksissä

Abstract

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu näkyy kouluissa kielten moninaisuuden lisääntymisenä. Tämä on vaikuttanut myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajien työnkuvaan, erityisesti kielitaidon arviointiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajien käsityksiä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän (jatkossa S2) arvioinnista ja arviointiprosessiin liittyvistä tekijöistä perusopetuksen päättyessä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan arvioinnissa tapahtuneita muutoksia kahden eri aineiston avulla. Tämä tutkimus tuo tietoa lähes tutkimattomasta alueesta, eli opettajien käsityksistä S2-oppimäärän arvioinnista.

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta teemahaastattelusta, vuosilta 2017 ja 2021. Samat S2-opettajat osallistuivat molempiin haastatteluihin. Ensimmäinen teemahaastattelu (N=10) toteutettiin vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2004) aikana, ja toinen teemahaastattelu (N=9) voimassa olevan opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) aikana. Aineistot analysoitiin fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien käsitykset kielitaidosta ja sen arvioinnista ovat muuttuneet. Opettajien arviointityötä ohjaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004; 2014; 2020a), eurooppalaisen kielitaidon viite- kehyksen suomalainen sovellus (2003), opettajankoulutuksessa saadut teoreettiset suuntaviivat kielen opettamisesta ja arvioinnista sekä työssä kehittynyt ammatillinen arviointiosaaminen. Opettajien mukaan S2-oppimäärän arviointi tarvitsee selkeitä ohjeita muun muassa oppilaan kielitaidon tason määrittämiseen kielitaidon eri osa- alueilla ja maassaoloajan huomioimiseen erityisesti päättöarvioinnissa. Näiden toimenpiteiden kautta on mahdollista parantaa kielitaidon arvioinnin luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Lisäksi arvioinnin ja opettajien arviointiosaamisen kehittäminen edellyttää koko työyhteisön sitoutumista sekä arviointikulttuurin muutosta laajemmin suomalaisen perusopetuksen kontekstissa. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää opetussuunnitelmien, peruskoulun arviointikulttuurin ja opettajien arviointiosaamisen kehittämisessä sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

This dissertation focuses on teachers' perceptions of what factors influence the process of assessing the Finnish language skills of students with an immigrant background. The target group of the study are teachers of Finnish as a Second Language and Literature subject (hereinafter FSLL). This study was conducted during two national core curriculums called POPS 2004, POPS 2014 and POPS 2020. In more detail, this study examines teachers' perceptions of the assessment practices of the FSLL curriculum and the assessment process during the curriculum in question, but also the changes in assessment activities during the curriculum reform. The study was launched in 2017 and the first thematic interview was conducted (N=10). The follow-up interview was conducted in 2021 (N=9).

In particular according to the 2017 data, assessment activities were guided by national guidelines, but teachers indicated that assessment criteria are open to interpretation. Teachers sought justifications for the assessment decision from e.g., test scores and/or skill level scale. In the teachers' view, F2 assessment activities were also linked to the school's assessment culture and the practices that guide assessment there.

According to a follow-up interview (2021), the 2014 curriculum reform had enabled diverse teaching methods and increased interaction between both students and teachers. Teachers' assessment activities had been shaped close to a comprehensive assessment of language skills. The information provided by the school-based assessment was retained, but its importance had decreased. Assessment during the studies had facilitated the whole assessment process towards the final grade. The importance of pedagogical leadership in the organization was emphasized.

In this study, teacher assessment activities and their processes appeared to be multi-threaded and a sum of many things. Assessment skills develop with work experience. Teachers' assessment activities consist of assessment experiences since their own school days and information acquired in basic and in-service training. Assessment and the related assessment culture are built in the everyday life of the school from everyday solutions among the work community. Further research is needed from the perspective of the development and monitoring of both teaching and assessment-related processes and assessment expertise. Teachers are informed about key assessment concepts and assessment methods through the curriculum and the criteria set out in it. Their impact is concretized in the evaluation work and in making evaluation decisions. From these premises, the aim for this research is to stimulate new research but also discussion around the role of the teachers in school- based assessment, equality in assessment and assessment culture. It would be important to study further and understand the external and internal conditions related to teachers' teaching, which affect the teacher's pedagogical activities, such as teaching planning and thus also assessment activities.