COVID-19 työtapaturmavakuutuksen mukaisena ammattitautina Suomessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan COVID-19:nnen, tunnetummin koronan, tulkintaa ammattitautina. Koronapandemia sai alkunsa vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa ja levisi Suomeen vuoden 2020 alussa. Suomen sosiaaliturvaan merkittävästi vaikuttavan työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen juuret ulottuvat yli sadan vuoden päähän.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka korona voidaan tulkita tapaturmavakuutuksen mukaisena ammattitautina Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan korvauskäsittelyn eri vaiheita vahinkovakuutusyhtiön näkökulmasta sekä nostetaan esille yleisimmät syyt korvattavuuden epäämiselle. Tutkimuksen taustateoriana toimii työtapaturma- ja ammattitautilaki. Tulkintateoria koostuu korvauskäsittelystä sekä lain tulkinnasta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, mutta aineistossa hyödynnetään myös tilastotietoja. Aineisto on kerätty haastattelemalla kahta alan asiantuntijaa. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksessa hyödynnetyt tilastotiedot ovat peräisin Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautirekisteristä.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä koronan perusteella tehtyjen hyväksyttyjen ammattitautipäätösten lukumäärän korreloivan vahvasti Suomessa varmistettujen koronavirustapauksien lukumäärän kanssa. Kaikilta ammattiryhmiltä vaadittiin samat lisäselvitykset sairaudesta sekä altistumisen olosuhteista. Terveydenhuollon työntekijöillä havaittiin olevan suurin riski altistua koronavirukselle työolosuhteissa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että koronatartunta on aiheuttanut keskimäärin muutaman viikon kestäneen työkyvyttömyyden. Johtopäätöksenä todetaan, että korona katsotaan ammattitaudiksi, mikäli kaikki tarvittavat kriteerit täyttyvät. Taudin todennäköinen pääasiallinen altistumisen lähde on kyettävä yksilöimään, ja altistumisen on täytynyt johtua työolosuhteista. Työntekijän on täytynyt saada positiivinen testitulos ja lisäksi hänellä on täytynyt olla koronaviruksen oireita. Tutkimuksen pohjalta nousi esiin jatkotutkimusmahdollisuuksia liittyen pitkittyneeseen koronatautiin (long covid) sekä koronan korvauskäytäntöjen vertailuun kansainvälisesti ammattitaudin näkökulmasta.