"Tio röda lingon blir lingonsylt" : En multimodal analys av skrift och bild som stöd för inlärningen av nybörjarsvenska i läroboken Hallonbåt 1–2

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen ruotsinkielisten suullisten tehtävien tukea antavaa vaikutusta oppilaiden suullisen ruotsin kielitaidon harjoittamiselle. Tavoitteenani on selvittää, kuinka peruskoulun kuudennella luokalla käytettävän B1-ruotsin oppikirjan suullisten tehtävien yhteydessä olevat kirjoitukset ja kuvat vuorovaikuttavat sekä tukevat oppilaiden suullisen kielitaidon harjoittelua. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassani on kolme: Millaisia kirjoituksista koostuvia tehtävien osia (ruots. skriftelement) ja kuvaelementtejä suulliset tehtävät sisältävät? Kuinka kirjoituksen ja kuvan välinen vuorovaikutus toimii suullisten tehtävien yhteydessä? Kuinka kirjoituksen ja kuvan oppimista tukeva vaikutus kielitaidon harjoittamisessa ilmenee näissä tutkittavissa modaliteeteissa ja niiden välisessä vuorovaikutuksessa?

Tutkielmani aineisto koostuu yhteensä 21 suullista kielitaitoa harjoittavasta tehtävästä, jotka on poimittu oppikirja Hallonbåt 1–2:sta. Hallonbåt on yksi Suomessa peruskoulun kuudennella vuosikurssilla käytettävistä B1-ruotsin kirjasarjoista. Aineistoksi on valittu kirjan ne suulliset tehtävät, joiden yhteyteen sisältyy sekä kirjoituksia sisältäviä tehtävän osia että kuvaelementtejä. Kirjoitukset ovat valituissa tehtävissä ruotsinkielisiä lukuun ottamatta tiettyjen tehtävien suomenkielistä tehtävänantoa tai suomenkielisestä kirjoituksesta koostuvaa tehtävän osaa. Tehtävätyyppejä on neljä, ja niiden muodostamaan neljään kategoriaan keskitytään aineiston analyysissä käsitellen kukin tehtäväkategoria kerrallaan. Tutkielmassani käytän laadullista aineiston analyysimenetelmää, ja tutkimusotteena on multimodaalinen analyysi, jota kuvastaa systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja sen kolme metafunktiota. Aineiston analyysissä käytetään analyysimallia, jonka on lanseerannut Kress ja van Leeuwen (1996/2006). Analyysimallin perustana käytetään Björkvallin (2009) teosta, jossa hän esittää Kress ja van Leeuwenin (2006) analyysimallin ruotsiksi. Analysoitavien tehtävien antamaa tukea oppilaiden suullisen kielitaidon harjoittamiselle kartoitetaan analyysimallin avulla etsien materiaalista metafunktioiden ilmentäviä merkityksiä, ja taustalla käytetään lisäksi oppimateriaalien sisältämää tukea ja siihen liitoksissa olevia seikkoja ilmentävää teoriapohjaa, johon merkityksiä heijastetaan.

Keskeisinä tuloksina kandidaatintutkielmassani ilmenee, että suullisten tehtävien kuvat ja kirjoitukset ovat tärkeitä tuen muodostumisen kannalta. Ilman kirjoituksia, kuvia sekä niiden välille syntyvää vuorovaikutusta ei suullisten tehtävien sanomaa olisi mahdollista ilmaista yhtä kattavasti. Suullisten tehtävien sisältämien kuvien ja kirjoitusten ominaisuudet sekä niiden keskinäinen vuorovaikutus voivat nostaa esiin oppikirjan suullisten tehtävien interaktiivisen puolen sekä kannustaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikaatioon koulukontekstissa. Kirjoitukset ja kuvat tukevat kirjan käyttäjää ohjaavalla tavalla tarjoamalla mahdollisuuden ruotsin kielen käyttämiseen, luomalla positiivisia asenteita kielenoppimista kohtaan sekä toimimalla osana sosiaalisen kontekstin muodostumista. Täysin yleistäviä ja objektiivisia päätelmiä ei voida kuitenkaan tehdä, sillä oppikirjan käyttäjät ovat yksilöitä ja he luovat oman tulkintansa oppikirjan tehtävien sisältämistä multimodaalisista ominaisuuksista.

Syftet med min kandidatavhandling är att ta reda på hur skrift- och bildelement som finns i samband med muntliga övningar i läroboken Hallonbåt 1–2 stödjer elevernas inlärning av muntlig språkförmåga i svenska. Jag ställer tre forskningsfrågor: Hurdana skrift- och bildelement finns det i samband med muntliga övningar? Hur samspelar skrift och bild i samband med muntliga övningar? Hur kommer skriftens och bildens stödjande funktion för elevernas inlärning fram i samspelet och i de enskilda skrift- och bildelementen?

Materialet i denna kandidatavhandling består av 21 muntliga övningar som har excerperats ur läroboken Hallonbåt 1–2. Denna lärobokserie är en av de serier som används i svenskundervisning i årskurs sex i grundskolan i Finland. Materialet består av sådana muntliga övningar som innehåller både skrift- och bildelement. Skriftelementen som finns med i materialet är skrivna på svenska förutom några anvisningar eller skriftelement i vissa övningar som är skrivna på finska. Olika övningstyper är fyra, och de bildar kategorier som jag fokuserar på genom hela undersökningen. Analys av materialet sker kvalitativt. Jag använder multimodal analys som analysmetod. Den systemisk-funktionella lingvistiken och dess tre metafunktioner tillämpas vid analysen. I genomförandet av analysen används en analysmodell som Kress och van Leeuwen (1996/2006) har lanserat i sitt verk. Vid sidan av denna analysmodell används Björkvalls (2009) verk där han har presenterat Kress och van Leeuwens (2006) analysmodell på svenska. Olika typer av stödjande funktioner som kan identifieras i materialet lyfter jag fram med utgångspunkt i den teoretiska referensramen. Den kartlägger stödjande egenskaper som läromedel och dess delar kan ha för muntlig språkförmåga av svenska och dess övande i skolkontexten.

Resultaten av denna kandidatavhandling visar att skrift och bilder som finns i samband med muntliga övningar är viktiga med avseende på stödets bildning. Utan de enskilda skrift- och bildelementen och samspelet mellan dem skulle övningarnas stödjande budskap inte vara möjlig att uttryckas på ett lika omfattande sätt. Egenskaper av skrift och bild och samspelet mellan dem kan visa den interaktiva sidan av övningarna samt bidra till social interaktion och därmed kommunikation i skolkontexten. Både skrift och bilder innehåller viktiga aspekter som mest på ett vägledande sätt kan anses stödja lärobokens användare. Själva bilder tillsammans med annat visuellt material har en stödjande funktion. Stödet kommer även fram genom att skrift och bilder erbjuder en möjlighet för elever att använda svenska, skapar positiva attityder mot språkinlärning och fungerar som viktiga delar i skapandet av en social kontext. Det är ändå svårt att dra sammanfattande och objektiva slutsatser på grund av att lärobokens användare är individer och skapar sina egna tolkningar om de multimodala egenskaper som lärobokens övningar representerar.