Ammattiopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaation tukeminen: Motivoimaa-hankkeen intervention vaikutukset

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten heikosti motivoituneisiin ammattiopistossa opiskeleviin nuoriin kohdistettu interventio vaikutti opiskelijoiden motivaatioon. Itsemääräämisteorian mukaan motivaatiota voidaan jaotella autonomiseen, eli yksilön omaan valintaan perustuvaan motivaatioon, ja kontrolloituun, eli yksilön ulkopuolelta säädeltyyn motivaatioon. Autonomisen motivaation on huomattu olevan riippuvainen yksilön psykologisten perustarpeiden täyttymisestä, ja heikko opiskelumotivaatio voikin olla seurausta opiskeluympäristöstä, joka ei riittävällä tavalla huomioi nuoren psykologisia perustarpeita. Oppimismotivaation prosessiteorian näkökulmasta vahvan opiskelumotivaation on huomattu näyttäytyvän tehtäviin suuntautumisena ja heikon opiskelumotivaation tehtävien välttelynä. Teorian mukaan heikon opiskelumotivaation taustalla voi olla kielteisten ajattelu- ja toimintatapojen muodostama itseään vahvistava noidankehä, joka voi pahimmillaan johtaa opintojen keskeyttämiseen ja jopa nuoren syrjäytymiseen. Tässä tutkielmassa tutkittiin Niilo Mäki instituutin Motivoimaa-hankkeen interventiota, jonka tarkoituksena oli tukea heikosti motivoituneiden ensimmäisen vuoden ammattiopisto-opiskelijoiden psykologisten perustarpeiden täyttymistä sekä vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Motivaation muutoksia tarkasteltiin vuoden välein tehtyjen itsearviointikyselyiden avulla. 20 heikosti motivoituneen opiskelijan muodostamassa interventioryhmässä tapahtuneita motivaatiomuutoksia verrattiin laajassa ammattiopisto-opiskelijoita yleisesti edustaneessa kontrolliryhmässä tapahtuneisiin motivaatiomuutoksiin. Ryhmien sisällä tapahtuneita muutoksia ja ryhmien välisiä eroja analysoitiin t-testeillä sekä niitä vastaavilla epäparametrisilla testeillä. Taustateorioiden pohjalta tässä tutkielmassa oltiin kiinnostuneita erityisesti siitä, oliko opiskelumotivaatiota tukevalla interventiolla vaikutusta heikosti motivoituneiden opiskelijoiden autonomiseen ja kontrolloituun motivaatioon, sekä siitä, oliko interventiolla vaikutusta opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Intervention oletettiin tukeneen autonomisen motivaation ennallaan säilymistä. Myös kontrolloidun motivaation oletettiin säilyneen ennallaan. Intervention oletettiin vaikuttaneen myönteisesti myös opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapoihin, eli tehtäväsuuntautuneisuuden oletettiin lisääntyneen ja välttelysuuntautuneisuuden vähentyneen. Tutkielman tulosten mukaan Motivoimaa-hankkeen interventiolla oli myönteistä vaikutusta heikosti motivoituneiden ammattiopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaatioon. Interventioryhmässä opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatavat muuttuivat myönteisesti verrattuna kontrolliryhmässä tapahtuneeseen muutokseen. Voimakkaimmin interventio edisti välttelysuuntautuneisuuden vähenemistä. Opiskelijoiden autonomiseen ja kontrolloituun motivaatioon interventiolla oli pienempiä vaikutuksia. Autonomisen ja kontrolloidun motivaation välinen suhde säilyi kuitenkin interventioryhmässä ennallaan, kun se kontrolliryhmässä mahdollisesti laski hieman. Vaikka Motivoimaa-interventio ei ollut riittävän kattava opiskelijoiden autonomisen motivaation tukemiseen, tutkielman tulokset kuitenkin rohkaisevat hyödyntämään intervention taustalla olleita motivaation tukemisen periaatteita kaikkein heikoimmin motivoituneiden opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapojen muuttamisessa. Koska heikosti motivoituneiden opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatavat muuttuivat myönteisesti, opiskelijoiden kielteisten itseään vahvistavien noidankehien voidaan ajatella kääntyneen myönteisempään kierteeseen. Samalla intervention voidaan ajatella madaltaneen opintojen keskeyttämisriskiä ja jopa ehkäisseen näiden nuorten syrjäytymistä.