Rikospelon ja institutionaalisen luottamuksen tila 2010-luvun Suomessa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten kokeman rikospelon ja institutionaalisen luottamuksen tilaa 2010-luvun Suomessa hyödyntäen erilaisia selittäviä tekijöitä sekä tarkastellen vuosikymmenellä tapahtunutta muutosta. Rikospelko on nähty aiempien tutkimusten mukaan olevan yhteydessä yhä turvallisempaan maailmaan, jolloin pelot liittyvät usein vakaviin rikoksiin lievien rikosten sijasta. Luottamuksen avulla rikoksentorjuntapolitiikka pyrkii vähentämään suomalaisten rikospelkoa.

Tutkielmassa oli kolme tutkimuskysymystä: 1) Millaisena rikospelko näyttäytyy 2010-luvun Suomessa? 2) Millaisena institutionaalinen luottamus näyttäytyy 2010-luvun Suomessa? ja 3) Millainen institutionaalisen luottamuksen ja rikospelon yhteys on 2010-luvun Suomessa? Tutkimusaineistona hyödynnettiin vuosien 2010 ja 2016 Poliisibarometreja. Laajat barometrit mahdollistivat erityisesti muutoksen tarkastelun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin erilaisia kvantitatiivisia menetelmiä eli ristiintaulukointia, elaborointia sekä Spearmanin korrelaatiokerrointa.

Teoriataustana hyödynnettiin Frank Furedin pelon kulttuurin teoriaa, joka on läheisessä yhteydessä Ulrich Beckin ajatukseen riskiyhteiskunnasta. Furedin mukaan nykyiset kehittyneet yhteiskunnat ovat sellaisia, joissa ihmiset elävät yhä turvallisemmin mutta samalla pelkäävät enemmän kuin koskaan. Suomalainen rikoksentorjuntapolitiikka heijastelee pelon kulttuurin teoriaa. Yksilöiden pelko nousee teorian mukaan taloudellisesta turvattomuudesta, median lietsomista mielikuvista sekä turvallisuusalan mainonnasta.

Tutkimuksen tulokset esitettiin neljässä osassa. Sekä institutionaalinen luottamus että rikospelko ovat heikentyneet tutkielman mukaan Suomessa 2010-luvun aikana. Tarkastellessa rikospelkoa sen selittäviksi tekijöiksi nousivat yleisesti naissukupuoli sekä korkea ikä. Lisäksi vuoden 2010 aineistosta esille nousee matala tulotaso, ja vuoden 2016 aineistosta matala koulutustaso selittäviksi tekijöiksi. Luottamuksen tarkastelussa selittäviksi tekijöiksi määrittyvät naissukupuoli, nuori ikä sekä matala tai keskitason koulutus. Rikospelon ja luottamuksen väliltä ei kuitenkaan tulosten mukaan löydy yhteyttä toisiinsa. Vaikka tutkielman tulosten mukaan rikospelko on vähentynyt, ei se kumoa Frank Furedin pelon kulttuurin teorian ajatusta. Pelko näkyy turvan ostamisena eräänlaisena bisneksenä yksityisten henkilöiden ympärille.