Kuolema ja suru suomalaisessa lastenkirjallisuudessa 2010- ja 2020-luvulla
Kalliomaa, Essi (2022)
Kalliomaa, Essi
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164977
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, miten kuolema esitetään lastenkirjallisuudessa sekä millaisia skriptejä liittyy surun käsittelyyn. Teoriaosiossa keskityttiin kuoleman ja surun kulttuurisiin ilmiöihin sekä käsi-teltiin lastenkirjallisuutta ja kuvakirjoja. Aineisto koostui kymmenestä suomalaisesta kuolemanaiheisesta lastenkuvakirjasta, jotka on julkaistu vuosina 2010–2020. Aineisto kerättiin Tampereen kaupunginkirjastosta.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Ensimmäistä tutkimuskysymystä tarkasteltiin kolmen alakysymyksen kautta; kuka kuoli, kuoleman syy ja kuoleman esittämisen kerronnalliset keinot. Ensimmäisen kysymyksen analyysi tehtiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin avulla. Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin teorialähtöi-sellä temaattisella analyysilla, jonka teoriapohja luotiin Miettisen (2006) tutkimuksen avulla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella yleisimmin kuollut henkilö kirjoissa oli isoisä ja toi-sena sisarus. Itse kuoleman syynä oli useimmiten vanhuus, ja kuolema näkyi kerronnallisesti suoran pu-heen, kiertoilmauksien sekä kuolemaan liittyvien toimintatapojen kautta. Eniten näistä esiintyi suoraa puhetta.
Toisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella löydettyjä skriptejä surun käsittelyyn olivat avoimen surun skripti, yksityisen surun skripti, avoimen ja yksityisen surun ristiriitainen skripti, normaalin ja patologisen surun skripti, aikarajoitetun surun skripti sekä tyhjiä kohtia sosiaalisen suremisen tilassa -skripti. Kielletyn surun skriptiä ei esiintynyt aineistossani toisin kuin Miettisen (2006) omassa. Huomattavasti eniten aineistossani näkyi avoimen surun skriptiä, johon kuului avoimesti monenlaisten tunteiden näyttäminen suruun liittyen sekä muiden kanssa surun jakaminen. Muita surun skriptejä näkyi vähäisemmin, ja erityisesti avoimen surun vastakohtia kiellettyä surua ja yksityistä surua ei näkynyt joko ollenkaan tai vain muutaman havainnon verran. Aikarajoitettua surun skriptiä esiintyi aineistossani toisiksi eniten. Tutkimustulosteni ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä, että nykyään lastenkirjallisuus suosii avoimempaa tapaa kertoa kuolemasta ja surusta.
Avainsanat: kuolema, skripti, suru, lastenkirjallisuus, kuvakirjat
Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Ensimmäistä tutkimuskysymystä tarkasteltiin kolmen alakysymyksen kautta; kuka kuoli, kuoleman syy ja kuoleman esittämisen kerronnalliset keinot. Ensimmäisen kysymyksen analyysi tehtiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin avulla. Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin teorialähtöi-sellä temaattisella analyysilla, jonka teoriapohja luotiin Miettisen (2006) tutkimuksen avulla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella yleisimmin kuollut henkilö kirjoissa oli isoisä ja toi-sena sisarus. Itse kuoleman syynä oli useimmiten vanhuus, ja kuolema näkyi kerronnallisesti suoran pu-heen, kiertoilmauksien sekä kuolemaan liittyvien toimintatapojen kautta. Eniten näistä esiintyi suoraa puhetta.
Toisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella löydettyjä skriptejä surun käsittelyyn olivat avoimen surun skripti, yksityisen surun skripti, avoimen ja yksityisen surun ristiriitainen skripti, normaalin ja patologisen surun skripti, aikarajoitetun surun skripti sekä tyhjiä kohtia sosiaalisen suremisen tilassa -skripti. Kielletyn surun skriptiä ei esiintynyt aineistossani toisin kuin Miettisen (2006) omassa. Huomattavasti eniten aineistossani näkyi avoimen surun skriptiä, johon kuului avoimesti monenlaisten tunteiden näyttäminen suruun liittyen sekä muiden kanssa surun jakaminen. Muita surun skriptejä näkyi vähäisemmin, ja erityisesti avoimen surun vastakohtia kiellettyä surua ja yksityistä surua ei näkynyt joko ollenkaan tai vain muutaman havainnon verran. Aikarajoitettua surun skriptiä esiintyi aineistossani toisiksi eniten. Tutkimustulosteni ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä, että nykyään lastenkirjallisuus suosii avoimempaa tapaa kertoa kuolemasta ja surusta.
Avainsanat: kuolema, skripti, suru, lastenkirjallisuus, kuvakirjat
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6978]