Moniammatillinen yhteistyö tiedolla johtamisen valossa: Tarkastelussa lastensuojelun toiminta
Poraharju, Mariko (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164969
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tehtävänä on tarkastella moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä, etuja ja haasteita tiedolla johtamisen näkökulmasta lastensuojelun kontekstissa. Aihetta lähestytään tiedon, tiedolla johtamisen ja moniammatillisen yhteistyön käsitteiden avulla, jotka muodostavat tutkielman teoreettisen taustan. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja strategiana toimi tapaustutkimus. Tapausesimerkiksi valikoitui noin 20 000 asukkaan kaupunki Suomessa. Tutkimuksen aineisto koostuu tammikuussa 2022 toteutetuista kuudesta teemahaastattelusta, joihin osallistui informantteja sekä lastensuojelun sisältä että heidän yhteistyökumppaneinansa toimivista organisaatioista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tuloksena syntyi moniammatillisen yhteistyön malli, jossa yhteistyö ymmärretään tiedon jakamisen alustana. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden toimijat nähdään tietotyöläisinä, jotka työssään keräävät, jalostavat, hyödyntävät ja jakavat tietoa. Tieto liikkuu ammattilaisten sekä asiakkaan välillä moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvien vuorovaikutustapojen kautta. Toimijat ovat oman työnsä ja moniammatillisen yhteistyön tiedolla johtajia. Yhteistyötä leimaa kuitenkin sen määrän vaihtelevuus, työntekijäkohtaisuus ja pysyvien rakenteiden puutteellisuus. Yhteistoiminta fokusoituu näin vahvasti asiakkaan asian hoitamisen ympärille ja ammattilaisten välisten yhteistyörakenteiden kehittäminen organisaatioiden välillä sekä yhteisen tiedon luonnin muodostaminen jää paitsioon.
Tutkimuksen perusteella moniammatillisen yhteistyön tietoperusta kaipaa vahvistamista. Tällä hetkellä tiedolla johtaminen moniammatillisessa yhteistyössä näyttäytyy toimijoiden professioiden luonteen kautta, mutta tavoitteellista tiedolla johtamista toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen kannalta on vähemmän. Eri organisaatioiden välisten yhteistyökäytänteiden aktiivisemmalla rakentamisella voitaisiin etsiä ratkaisuja tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin. Moniammatillisen yhteistoiminnan kehittämiseksi olisi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tärkeää panostaa järjestelmän koulutusvaiheeseen. Koulutuspoliittisilla päätöksillä ja tutkintojen sisältöjä muovaamalla voitaisiin vaikuttaa eri alojen opiskelijoiden valmiuksiin ja heidän omaaviin käsityksiin moniammatillisesta yhteistyöstä. Palvelujärjestelmän näkökulmasta yhteistoiminnan mallien kehittäminen sekä tiedolla johtaminen tulisi lähteä liikkeelle alhaalta ylöspäin, kuunnellen suorittavan tason työntekijöiden ääntä ja hyödyntäen heidän osaamistaan.
Tuloksena syntyi moniammatillisen yhteistyön malli, jossa yhteistyö ymmärretään tiedon jakamisen alustana. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden toimijat nähdään tietotyöläisinä, jotka työssään keräävät, jalostavat, hyödyntävät ja jakavat tietoa. Tieto liikkuu ammattilaisten sekä asiakkaan välillä moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvien vuorovaikutustapojen kautta. Toimijat ovat oman työnsä ja moniammatillisen yhteistyön tiedolla johtajia. Yhteistyötä leimaa kuitenkin sen määrän vaihtelevuus, työntekijäkohtaisuus ja pysyvien rakenteiden puutteellisuus. Yhteistoiminta fokusoituu näin vahvasti asiakkaan asian hoitamisen ympärille ja ammattilaisten välisten yhteistyörakenteiden kehittäminen organisaatioiden välillä sekä yhteisen tiedon luonnin muodostaminen jää paitsioon.
Tutkimuksen perusteella moniammatillisen yhteistyön tietoperusta kaipaa vahvistamista. Tällä hetkellä tiedolla johtaminen moniammatillisessa yhteistyössä näyttäytyy toimijoiden professioiden luonteen kautta, mutta tavoitteellista tiedolla johtamista toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen kannalta on vähemmän. Eri organisaatioiden välisten yhteistyökäytänteiden aktiivisemmalla rakentamisella voitaisiin etsiä ratkaisuja tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin. Moniammatillisen yhteistoiminnan kehittämiseksi olisi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tärkeää panostaa järjestelmän koulutusvaiheeseen. Koulutuspoliittisilla päätöksillä ja tutkintojen sisältöjä muovaamalla voitaisiin vaikuttaa eri alojen opiskelijoiden valmiuksiin ja heidän omaaviin käsityksiin moniammatillisesta yhteistyöstä. Palvelujärjestelmän näkökulmasta yhteistoiminnan mallien kehittäminen sekä tiedolla johtaminen tulisi lähteä liikkeelle alhaalta ylöspäin, kuunnellen suorittavan tason työntekijöiden ääntä ja hyödyntäen heidän osaamistaan.