Ilmastonmuutokseen varautuminen Sastamalassa
Jalo, Alli (2022)
Jalo, Alli
2022
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164971
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on suuri ongelma tulevaisuudessa koko maapallolle, minkä vuoksi sen vaikutuksia on huomioitava monipuolisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi voimistuvat myrskyt, lisääntyvät tulvat sekä entistä rankemmat sateet. Nämä vaikutukset aiheuttavat huomattavia ongelmia muun muassa eläimiin, rakennuksiin sekä liikenteeseen. Myös esimerkiksi teollisuus ja muut toimialat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutos on jo niin pitkällä, että sen etenemistä ei voida millään keinoilla täysin estää, joten on mietittävä, miten vaikutuksiin voitaisiin varautua ja millä keinoin vaikutusten aiheuttamat tuhot saataisiin minimoitua.
Tässä työssä tarkastellaan ilmastonmuutokseen varautumista Sastamalassa. Työn tarkoituksena on selvittää Sastamalan toimet ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta ja esittää mahdollisia lisätoimenpiteitä nykyisten toimien lisäksi. Lisätoimia pohditaan Tampereen kaupungin nykyisten toimien kautta. Sastamala on syntynyt kuntaliitosten myötä vuonna 2009 ja on monipuolinen kaupunki, sillä taajama-alueiden lisäksi siellä on paljon metsää, peltoja sekä vesistöalueita. Elinkeinorakenne Sastamalassa painottuu tukku- ja vähittäiskauppaan, rakentamiseen sekä teollisuuteen. Sastamala on kuulunut Hinku-kuntiin vuodesta 2020 ja on näin siis sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin suuruista päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon.
Ilmastonmuutoksen edetessä ilmaston lämpötila nousee Suomessa noin 1,5–2 astetta 50 vuoden kuluessa. Tämä nousu aiheuttaa Sastamalalle vaikutuksia esimerkiksi maa- ja metsätalouteen, eläin- ja kasvilajistoon, rakennuksiin, liikennejärjestelmään, teollisuuteen ja energian saantiin sekä tuotantoon. Esimerkiksi Sastamalassa pellot saattavat kärsiä kuivuudesta ja eläin- sekä kasvilajeilla on sukupuuttoon kuolemisen mahdollisuus. Rakennukset voivat vahingoittua rankemmista sateista sekä leudoista talvista ja liikennejärjestelmä rajummista keleistä ja näin teiden kulumisesta. Teollisuus kärsii useista välillisistä riskeistä esimerkiksi raaka-aineiden saannin kautta ja energian saanti mahdollisista kuljetuskatkoksista. Tällaisiin vaikutuksiin voidaan varautua esimerkiksi hyvien kastelujärjestelmien avulla, eläin- ja kasvilajien aktiivisella suojelulla, tulvien ja voimistuvien sateiden huomioimisella rakentamisessa, liikennejärjestelmän kehittämisellä esimerkiksi uusien teiden rakentamisella ja vanhojen kunnostamisella sekä energiansaatavuuden varmistamalla.
Tärkeimmiksi varautumisen keinoiksi Sastamalassa nousivat ennakointi ja riskitilanteiden tunnistaminen. Jos tilannetta ei ennakoida ja riskitilanteita ei tunnisteta jo etukäteen, ei varautuminen ole mahdollista tai ainakaan kovin tehokasta. Sastamalassa varaudutaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamisen kehittämisellä sekä hulevesitulvien ja hankalammiksi muuttuvien sääolosuhteiden huomioimisena rakentamisessa. Sastamalassa on myös vireillä hanke vedyn jatkojalostamisesta energiaksi.
Tässä työssä tarkastellaan ilmastonmuutokseen varautumista Sastamalassa. Työn tarkoituksena on selvittää Sastamalan toimet ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta ja esittää mahdollisia lisätoimenpiteitä nykyisten toimien lisäksi. Lisätoimia pohditaan Tampereen kaupungin nykyisten toimien kautta. Sastamala on syntynyt kuntaliitosten myötä vuonna 2009 ja on monipuolinen kaupunki, sillä taajama-alueiden lisäksi siellä on paljon metsää, peltoja sekä vesistöalueita. Elinkeinorakenne Sastamalassa painottuu tukku- ja vähittäiskauppaan, rakentamiseen sekä teollisuuteen. Sastamala on kuulunut Hinku-kuntiin vuodesta 2020 ja on näin siis sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin suuruista päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon.
Ilmastonmuutoksen edetessä ilmaston lämpötila nousee Suomessa noin 1,5–2 astetta 50 vuoden kuluessa. Tämä nousu aiheuttaa Sastamalalle vaikutuksia esimerkiksi maa- ja metsätalouteen, eläin- ja kasvilajistoon, rakennuksiin, liikennejärjestelmään, teollisuuteen ja energian saantiin sekä tuotantoon. Esimerkiksi Sastamalassa pellot saattavat kärsiä kuivuudesta ja eläin- sekä kasvilajeilla on sukupuuttoon kuolemisen mahdollisuus. Rakennukset voivat vahingoittua rankemmista sateista sekä leudoista talvista ja liikennejärjestelmä rajummista keleistä ja näin teiden kulumisesta. Teollisuus kärsii useista välillisistä riskeistä esimerkiksi raaka-aineiden saannin kautta ja energian saanti mahdollisista kuljetuskatkoksista. Tällaisiin vaikutuksiin voidaan varautua esimerkiksi hyvien kastelujärjestelmien avulla, eläin- ja kasvilajien aktiivisella suojelulla, tulvien ja voimistuvien sateiden huomioimisella rakentamisessa, liikennejärjestelmän kehittämisellä esimerkiksi uusien teiden rakentamisella ja vanhojen kunnostamisella sekä energiansaatavuuden varmistamalla.
Tärkeimmiksi varautumisen keinoiksi Sastamalassa nousivat ennakointi ja riskitilanteiden tunnistaminen. Jos tilannetta ei ennakoida ja riskitilanteita ei tunnisteta jo etukäteen, ei varautuminen ole mahdollista tai ainakaan kovin tehokasta. Sastamalassa varaudutaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamisen kehittämisellä sekä hulevesitulvien ja hankalammiksi muuttuvien sääolosuhteiden huomioimisena rakentamisessa. Sastamalassa on myös vireillä hanke vedyn jatkojalostamisesta energiaksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]