Kustannuslaskennan tarkkuuden kehityspotentiaali kohdeyrityksen asuntotuotannossa

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään omaperustaisen asuntotuotannon liiketoimintamallia noudattavan kohdeyrityksen kustannuslaskennan tarkkuuden kehityspotentiaalia. Kohdeyritys käyttää tuotannossaan vakioitua laskentamenetelmää, jossa kirjaukset perustuvat mukaillen Talo 80 -nimikkeistöön. Rakentaminen on aina projektiluonteista, jonka vuoksi jokainen hanke on oma projektinsa eikä suoraan verrannollinen toisiinsa. Uusien hankkeiden kustannusarviot perustuvat usein viitekohdearvioihin, mutta kustannuksien muuttujat ovat hankekohtaisia sekä osittain markkinatilannesidonnaisia, jonka vuoksi toteutuneiden kustannusten suhde kustannusarvioon harvoin saadaan tarkasti osumaan hankkeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tutkimuskohteiden pääryhmien merkittävimmät poikkeamat sekä pääryhmien kustannuslaskennan sisäisesti litteratasolta yleisimmät poikkeaman aiheuttajat. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää käytäntöön, jolloin vastaisuudessa uusien hankkeiden laskennoissa varaustasot ja keskiarvopoikkeamat tiedostetaan uusien kohteiden kannattavuuksia arvioidessa.

Tutkimus toteutettiin haastattelujen, kyselyn sekä viitekohdeaineiston ohella osittaisena tapaustutkimuksena, jotta löydettiin tarkemmin tietoa tutkimuskohteiden suunnittelu- ja rakentamisaikaisista tekijöistä, mitkä vaikuttivat kustannusarvion poikkeamien muodostumiseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksen kustannuslaskennan tarkkuus on tyydyttävällä tasolla. Kaikkia kohteita tarkastelemalla kustannusarvion ja -toteuman poikkeama oli +2,5 % kun tarkastelussa otetaan huomioon myös kohteet, jotka alittivat kustannusarvion. Kuitenkin kustannusarvion ylittävät osuudet ovat varsinaisesti oleellisia ja pelkästään niitä tarkasteltaessa kustannusarvion ja -toteuman poikkeamakeskiarvo oli +4,4 %. Tulosta voidaan pitää kohtuullisena poikkeamana rakennushankkeen kohdalla. Pääryhmistä työmaan yhteis- ja käyttökustannukset poikkeavat laskennassa useimmin. Rakennushankkeen kustannusarviota tarkasteltaessa on lisäksi keskeistä tiedostaa eri pääryhmien painoarvot hankkeeseen, sillä tutkimuksen perusteella +2,5 %:n poikkeama rakennushankkeessa runko- ja vesikattokustannuksissa tarkoittaa kolminkertaisia kustannuksia perustusten ja ulkopuolisten rakenteiden kustannuspoikkeamaan nähden, vaikka näiden pääryhmien keskiarvo poikkeamat ovat prosentuaalisesti lähellä toisiaan. Työmaan yhteis- ja käyttökustannusten ohella eniten virheitä esiintyy runko- ja vesikattotöiden sekä koneteknisten töiden ohella myös pintarakenteiden kohdalla.

Tulosten valossa tarkkuutta saataisiin parannettua panostamalla hankintaprosessissa sopimustekniikan tarkentamiseen sekä kiinnittämällä tarkemmin huomiota kustannushallinnan aikaiseen kirjanpitoon, joka edesauttaa viitekohdearvioiden tekemistä hankesuunnitelmien laadinnan aikana. Lisäksi suosituksena on tehdä suurimpien hankintapakettien laatiminen yhteistyössä kokeneen työnjohdon kanssa yhteisvoimin, jolloin yleisimpiä laskenta- tai urakkasisältövirheitä pystytään poissulkemaan jo hankintaprosessin aikana.