“Esiripun toisella puolella hän oli mies ja toisella nainen”: Sukupuolikäsityksen rakentuminen Siiri Enorannan romaanissa Josir Jalatvan eriskummallinen elämä
Saahko, Laura (2022)
Saahko, Laura
2022
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124791
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolikäsityksen rakentumista Siiri Enorannan romaanissa Josir Jalatvan eriskummallinen elämä (2017). Tarkastelun kohteeksi asettuu romaanissa esiintyvä fantastinen tilanne, jossa henkilöhahmon mieli ja keho irtaantuvat toisistaan. Tilanteen seurauksena miessukupuoliseksi identifioituva henkilöhahmo alkaa herätä yllättäen erilaisissa kehoissa, ja tilanne käynnistää hänelle väistämättä identiteettiin liittyvän prosessin. Henkilöhahmon mieli siirtyy kehoihin, jotka varioivat iän, sukupuolen, etnisyyden ja koon suhteen, mutta tutkielman kannalta merkittävimmäksi näistä nousee kehojen sukupuolinen vaihtelu. Näin ollen tarkasteltava aineisto liittyy ensisijaisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa henkilöhahmon mieli on siirtynyt naisoletettuun kehoon. Tämän kautta päästään tarkastelemaan sitä, miten henkilöhahmon käsitys omasta sukupuolestaan rakentuu silloin kun hänen sukupuolensa ei ole yhteneväinen sen sukupuolen kanssa, jota hän kulloinkin ilmentää.
Tutkielman taustana toimii queer-tutkimuksen ja transtutkimuksen lisäksi myös psykofyysisen ongelman kautta filosofia. Kohdeteoksen fantasiaelementtien kautta taustaksi asettuu kirjallisuustieteen alalta myös fantasiakirjallisuuden tutkimus. Queer-tutkimus ja transtutkimus sopivat tutkimuksen taustalle, koska analyysin kohteena oleva tilanne liittyy erottamattomasti sukupuoleen ja sen paikantumiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkielman valossa merkittäväksi nousee queer- ja transtutkimuksen tapa ylittää ja kyseenalaistaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta ja sen rakentumisesta. Analyysin apuna käytän lisäksi psykofyysistä ongelmaa eli mieli—ruumis-ongelmaa, joka tarkastelee mielen ja ruumiin välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Psykofyysisen ongelman hyödyntäminen on tutkielmassa keskeistä, koska sen avulla voidaan tehdä päätelmiä siitä, millä tavalla ei-fyysinen mieli ja fyysinen ruumis voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään romaanissa esiintyvän tilanteen kontekstissa.
Tutkielmassa esitetään, että henkilöhahmon sukupuolikäsitys rakentuu sekä ei-fyysisten että fyysisten tekijöiden kautta niiden yhteisvaikutuksessa. Henkilön mielensisäinen sukupuoli vaatii rinnalleen sen kanssa yhtenäisen ruumiillisen sukupuolen, jotta sukupuolikäsitys olisi yhtenäinen. Kohdeteoksen kontekstissa keskeiseksi nousee toisaalta myös se, että mielensisäinen sukupuoli asettuu lopulta merkittävämmäksi kuin ruumiillinen sukupuoli, sillä ruumiillinen olemus ei onnistu muuttamaan henkilön sukupuolikäsitystä toiseksi, vaikka tilanne aiheuttaakin voimakkaita identiteettikysymyksiä.
Tutkielman taustana toimii queer-tutkimuksen ja transtutkimuksen lisäksi myös psykofyysisen ongelman kautta filosofia. Kohdeteoksen fantasiaelementtien kautta taustaksi asettuu kirjallisuustieteen alalta myös fantasiakirjallisuuden tutkimus. Queer-tutkimus ja transtutkimus sopivat tutkimuksen taustalle, koska analyysin kohteena oleva tilanne liittyy erottamattomasti sukupuoleen ja sen paikantumiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkielman valossa merkittäväksi nousee queer- ja transtutkimuksen tapa ylittää ja kyseenalaistaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta ja sen rakentumisesta. Analyysin apuna käytän lisäksi psykofyysistä ongelmaa eli mieli—ruumis-ongelmaa, joka tarkastelee mielen ja ruumiin välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Psykofyysisen ongelman hyödyntäminen on tutkielmassa keskeistä, koska sen avulla voidaan tehdä päätelmiä siitä, millä tavalla ei-fyysinen mieli ja fyysinen ruumis voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään romaanissa esiintyvän tilanteen kontekstissa.
Tutkielmassa esitetään, että henkilöhahmon sukupuolikäsitys rakentuu sekä ei-fyysisten että fyysisten tekijöiden kautta niiden yhteisvaikutuksessa. Henkilön mielensisäinen sukupuoli vaatii rinnalleen sen kanssa yhtenäisen ruumiillisen sukupuolen, jotta sukupuolikäsitys olisi yhtenäinen. Kohdeteoksen kontekstissa keskeiseksi nousee toisaalta myös se, että mielensisäinen sukupuoli asettuu lopulta merkittävämmäksi kuin ruumiillinen sukupuoli, sillä ruumiillinen olemus ei onnistu muuttamaan henkilön sukupuolikäsitystä toiseksi, vaikka tilanne aiheuttaakin voimakkaita identiteettikysymyksiä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8231]