Artistien representaatiot kotimaisissa levy-yhtiöissä
Kontio, Ida (2022)
Kontio, Ida
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164931
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kolmen kotimaisen levy-yhtiön artistien representaatioita interesektionaalisesta näkökulmasta. Aihe kytkeytyy ajankohtaiseen musiikkialalla käytyyn keskusteluun representaation nykytilasta. Tutkielmassa kysyn, millaisena kotimaisen musiikkikentän representaatio näyttäytyy, kun tarkastellaan leyvtyssopimuksen solmineita artisteja iän, oletetun sukupuolen, ruumiin koon ja ihonvärin perusteella. Lisäksi olen tutkielmassa kiinnostunut siitä, onko tarkasteltujen levy-yhtiöiden välillä eroavaisuuksia ja millaiset tekijät selittävät nykyistä representaation tilaa.
Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat intersektionaalisuuden ja representaation käsitteet. Intersektionaalisuudella tarkoitan erilaisia positioita, jotka vaikuttavat ihmisen asemaan yhteiskunnassa ja voivat altistaa moniperusteiselle syrjinnälle. Representaatiolla viittaan taas jonkin asian edustamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Tässä tutkielmassa representaatio kuvastaa sitä minkälaiset artistit pääsevät esille tämän hetken kotimaisella musiikkikentällä.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytän Beauvoirin (2011) teoriaa naisesta toisena sukupuolena, joka tuo esiin vallitsevaa miessukupuolen normia ja sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Tämän lisäksi hyödynnän myös Crenshawin (1989) kehittämää kriittistä rotuteoriaa, joka pyrkii tuomaan näkyväksi valkoisuuteen liittyvää ylivaltaa ja rasismin sosiaalista rakennetta. Kolmantena teoreettisena viitekehyksenä käytän McQuailin (1992) monipuolisuusteoriaa, jonka mukaan kaikille ihmisille yhteiskunnassa on mahdollistettava yhdenvertainen mahdollisuus päästä esiin mediassa.
Aineistona sisällönanalyysissa hyödynnän levy-yhtiöiden nettisivuilta löytyviä artistikatalogeja. joita keskustelutan valittujen teorioiden ja käsitteiden kanssa. Tutkimus on rajattu ainoastaan kotimaisen kentän artistikiinnityksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että musiikkikentän representaatio näyttäytyy kolmen kotimaisen levy-yhtiön valossa hyvin valkoisena ja miesvaltaisena. Aineistossani rakenteellinen rasismi ilmenee ruskeiden ja mustien ihmisten marginaalisena näkyvyytenä. Lisäksi tutkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että sukupuolella on merkittävä vaikutus musiikkikentällä. Suurinta osaa artistikatalogeista edustavat pienikokoisiksi lukeutuvat ruumisnormiin mahtuvat artistit. Artistien ikäjakaumaa oli haastavaa tutkia tietojen vaikean saatavuuden vuoksi, mutta aineistojen pohjalta oli kuitenkin tulkittavissa, että katalogeissa suosittiin nuoria tai vähintään nuorekkailta näyttäviä artisteja. Representaation tilaa voidaan nähdä selittävän levy-yhtiöiden kaupalliset intressit, yhteiskunnassa vallitseva rakenteellinen epätasa-arvo ja työelämän maskuliininen kulttuuri, joka suosii miehisiksi miellettyjä käytösmalleja.
Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat intersektionaalisuuden ja representaation käsitteet. Intersektionaalisuudella tarkoitan erilaisia positioita, jotka vaikuttavat ihmisen asemaan yhteiskunnassa ja voivat altistaa moniperusteiselle syrjinnälle. Representaatiolla viittaan taas jonkin asian edustamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Tässä tutkielmassa representaatio kuvastaa sitä minkälaiset artistit pääsevät esille tämän hetken kotimaisella musiikkikentällä.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytän Beauvoirin (2011) teoriaa naisesta toisena sukupuolena, joka tuo esiin vallitsevaa miessukupuolen normia ja sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Tämän lisäksi hyödynnän myös Crenshawin (1989) kehittämää kriittistä rotuteoriaa, joka pyrkii tuomaan näkyväksi valkoisuuteen liittyvää ylivaltaa ja rasismin sosiaalista rakennetta. Kolmantena teoreettisena viitekehyksenä käytän McQuailin (1992) monipuolisuusteoriaa, jonka mukaan kaikille ihmisille yhteiskunnassa on mahdollistettava yhdenvertainen mahdollisuus päästä esiin mediassa.
Aineistona sisällönanalyysissa hyödynnän levy-yhtiöiden nettisivuilta löytyviä artistikatalogeja. joita keskustelutan valittujen teorioiden ja käsitteiden kanssa. Tutkimus on rajattu ainoastaan kotimaisen kentän artistikiinnityksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että musiikkikentän representaatio näyttäytyy kolmen kotimaisen levy-yhtiön valossa hyvin valkoisena ja miesvaltaisena. Aineistossani rakenteellinen rasismi ilmenee ruskeiden ja mustien ihmisten marginaalisena näkyvyytenä. Lisäksi tutkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että sukupuolella on merkittävä vaikutus musiikkikentällä. Suurinta osaa artistikatalogeista edustavat pienikokoisiksi lukeutuvat ruumisnormiin mahtuvat artistit. Artistien ikäjakaumaa oli haastavaa tutkia tietojen vaikean saatavuuden vuoksi, mutta aineistojen pohjalta oli kuitenkin tulkittavissa, että katalogeissa suosittiin nuoria tai vähintään nuorekkailta näyttäviä artisteja. Representaation tilaa voidaan nähdä selittävän levy-yhtiöiden kaupalliset intressit, yhteiskunnassa vallitseva rakenteellinen epätasa-arvo ja työelämän maskuliininen kulttuuri, joka suosii miehisiksi miellettyjä käytösmalleja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]