Nuorten osallistumisen mahdollisuudet Suomen kunnissa: Osallistamista vai omaehtoista vaikuttamista?

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia ovat nuorten osallistumisen mahdollisuudet Suomen kunnissa osallistamishankkeita ja osallistumisretoriikkaa paikallistasolla käsittelevien tutkimusten valossa. Tutkielma on teoreettinen, ja sen keskeinen aineisto koostuu kuudesta nuorten osallistumista käsittelevästä tutkimusartikkelista. Osallistuminen on toimintaa, jolla pyritään esimerkiksi poliittiseen vaikuttamiseen, ja joka vahvistaa yksilön kokemusta yhteiskunnan jäsenyydestä ja oman toimintansa merkityksistä. Tutkielmassa nuorten osallistuminen ymmärretään erityisesti Roger Hartin teorian valossa, jossa korostuvat myös hallinnan kysymykset nuorten osallistumiseen liittyen. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tukea nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnissa osallistamisella eli hallintovetoisella osallistumisella pyritäänkin lisäämään nuorten kokemaa osallisuutta, mutta samanaikaisesti se ajaa hallinnon intressejä, jotka liittyvät usein demokratian ja talouden kysymyksiin. Tavoitteet, jotka korostavat osallistumisen myönteisiä vaikutuksia nuorten elämässä, voivatkin jäädä osallistamistoimien tehokkuustavoitteiden varjoon. Toisaalta osallistamishankkeissa nuorten näkökulma ja omaehtoisuus ovat nousseet yhä paremmin esiin. Nuorten omaehtoisuus tunnistetaan osallistumista tukevaksi tekijäksi, sillä sen kautta osallistumisesta muodostuu nuorille mielekkäämpää. Jos kunnat ja aikuiset rajaavat nuorten osallistumismahdollisuuksia liikaa omien intressiensä kautta, voi se jopa heikentää nuorten intoa osallistua. Kunnissa ongelmia tuottaa esimerkiksi se, ettei nuorten osallistumista tukevaa toimintaa aina onnistuta yhdistämään kuntien kokonaisuuteen, ja osallistavat hankkeet jäävät irrallisiksi. Osallistuminen on käsitteenä hankala, ja kunnissa siihen liittyviä tavoitteita voi olla vaikeaa siirtää käytäntöön. Kuitenkin osallistamisella voidaan myös onnistuneesti tukea nuorten mahdollisuuksia osallistua. Nuorten osallistumisen ymmärtäminen laajemmin kuin muodollisen osallistumisen kautta luo mahdollisuuden aidon osallistumisen toteutumiselle ja tekee toiminnasta nuorten kannalta mielekästä. Nuorille toiminta, joka tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutteiselle ja kykyjä kehittävälle osallistumiselle, on tärkeää. Esimerkiksi nuorten osallistuessa kunnan järjestämään toimintaan, tulisi heille antaa mahdollisuuksia myös toiminnan sisällön suunnitteluun. Nuorten osallistumistavoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja muodollisten osallistumistapojen lisäksi on tärkeää huomioida myös nuorten arkiset osallistumisympäristöt. Kuntien tulisikin osallistamisen yhteydessä huomioida selkeämmin osallistumisen monet muodot, jotta osallistamisen kautta syntynyt nuorten osallistuminen palvelisi paremmin sekä kuntien että nuorten tarpeita.