Dystopia vai malli länsimaille: Sisällönanalyysi Kiinan sosiaalisesta luottoluokitusjärjestelmästä käydystä verkkokeskustelusta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen Kiinan sosiaalisesta luottoluokitusjärjestelmästä käytyä julkista verkkokeskustelua. Tarkoituksenani on tutkia millaisia mielipiteitä ja ajatuksia keskusteluun osallistuneilla suomalaisilla on Kiinan järjestelmästä. Tarkastelen myös tapoja, joilla keskustelussa rakennetaan omaa kansallista identiteettiä vertailemalla Suomea ja Kiinaa. Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä otettiin Kiinassa käyttöön vuonna 2020, osuen samalle ajanjaksolle koronapandemian puhkeamisen kanssa. Vuonna 2020 Kiinan pisteytysjärjestelmästä uutisoitiin suomalaisessakin mediassa. Kiinan tiukkoja otteita ja ankaraa taudinjäljityskykyä, joka perustuu pitkälti viranomaisten valtaan ja valtion monipuoliseen valvontakoneistoon, toisaalta ihailtiin ja toisaalta taas kummeksuttiin sen erotessa suomalaisesta mallista vahvasti. Aineistoni koostuu kolmen Helsingin Sanomien Kiinan sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää käsittelevän verkkoartikkelin kommenttikentistä. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 20.12.2018-27.7.2020. Valitsin verkkokeskustelun aineistokseni sen kiinnostavien ominaispiirteiden vuoksi; tutkijan rooli ei vaikuta aineiston syntyyn, ja verkkokeskustelu on aito kuvaus ihmisten ajatuksista ja käsityksistä. Aineiston analyysissä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustani taustoittaa sosiaalisen kontrollin ja valvonnan teoria, jota käytän työkaluna helpottamaan Kiinan järjestelmän hahmottamista. Esittelen myös toiseuden sekä orientalismin käsitteet, joiden kautta tarkastelen keskustelussa esiin tullutta vertailua sekä me ja muut- ajattelua. Analyysin perusteella Kiinan luottoluokitusjärjestelmä nähdään verkkokeskusteluissa ennen kaikkea dystooppisena ja yksityisyyden rajat ylittävänä kontrollina. Keskustelussa etsitään jonkin verran myös hyviä puolia pisteytysjärjestelmästä, mutta usein siltikin järjestelmä todetaan toimimattomaksi Kiinan kaltaisen, yhä totalitaarisempaan suuntaan kulkevan valtion käytössä. Kiinan ja Suomen vertailua esiintyi aineistossa paljon, ja yllättäen Suomea kritisoitiin vertailun avulla.