Mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen yhteys työn imuun
Airamaa, Heili (2022)
Airamaa, Heili
2022
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144879
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen yhteyttä työn imuun. Tutkimuskysymyksenä oli ”onko mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen yhteydessä työn imuun”. Ennakko-oletuksena oli, että mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen olisi positiivisessa yhteydessä työntekijöiden työn imun kokemuksiin.
Tutkimus rakentui Demeroutin ja kollegoiden (2001) työn vaatimusten ja voimavarojen mallin teoreettisten oletusten pohjalta, sillä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden työn voimavaratekijän, mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen ja työn imun, yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajemman IJDFIN-tutkimushankkeen kolmannelta mittauskerralta kerättyä aineistoa. Tutkittavat olivat neljän eri ammattijärjestön (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teollisuusliitto TL ja Ammattiliitto Pro) jäseniä, jotka olivat osallistuneet kahdelle aiemmalle tutkimuskerralle ja ilmoittaneet olevansa halukkaita ottamaan osaa seurantatutkimukseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselyn vastausprosentti oli 83.6. Tutkimuskysymystä ”onko mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen yhteydessä työn imuun” tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimien sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen olevan positiivisessa yhteydessä työn imuun hypoteesin mukaisesti. Tulosten pohjalta voidaan todeta mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen olevan työn voimavaratekijä, jolla on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvoinnille. Jatkotutkimuksille on kuitenkin tarvetta esimerkiksi syy-seuraussuhteiden selvittämisen sekä sen osalta, kuinka mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen on yhteydessä muihin työhyvinvoinnin kuvaajiin. Tutkimus toi uutta tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa tarjoamalla mahdollisuuksia mieluisina koettuja mahdollisuuksia oppia työssä.
Tutkimus rakentui Demeroutin ja kollegoiden (2001) työn vaatimusten ja voimavarojen mallin teoreettisten oletusten pohjalta, sillä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden työn voimavaratekijän, mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen ja työn imun, yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajemman IJDFIN-tutkimushankkeen kolmannelta mittauskerralta kerättyä aineistoa. Tutkittavat olivat neljän eri ammattijärjestön (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teollisuusliitto TL ja Ammattiliitto Pro) jäseniä, jotka olivat osallistuneet kahdelle aiemmalle tutkimuskerralle ja ilmoittaneet olevansa halukkaita ottamaan osaa seurantatutkimukseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselyn vastausprosentti oli 83.6. Tutkimuskysymystä ”onko mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen yhteydessä työn imuun” tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimien sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen olevan positiivisessa yhteydessä työn imuun hypoteesin mukaisesti. Tulosten pohjalta voidaan todeta mieluisana haasteena koetun työssäoppimisen olevan työn voimavaratekijä, jolla on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvoinnille. Jatkotutkimuksille on kuitenkin tarvetta esimerkiksi syy-seuraussuhteiden selvittämisen sekä sen osalta, kuinka mieluisana haasteena koettu työssäoppiminen on yhteydessä muihin työhyvinvoinnin kuvaajiin. Tutkimus toi uutta tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa tarjoamalla mahdollisuuksia mieluisina koettuja mahdollisuuksia oppia työssä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]