Segregaatio uutismedioissa: segregaatiota ehkäisevät ja lisäävät tekijät
Mykkänen, Mari Annika (2022)
Mykkänen, Mari Annika
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144881
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee uutisointia alueellisesta segregaatiosta kolmessa eri uutismediassa. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia segregaatiota ehkäiseviä ja lisääviä tekijöitä uutisartikkeleissa kuvataan?
Alueellinen segregaatio viittaa haitalliseen kehityskulkuun, jossa asuinalueiden välille syntyy eroja tulojen, hyvinvoinnin ja sosiaalisten tekijöiden muodossa. Eriytymisen myötä tietyille asuinalueille voi kasaantua työttömyyttä, vähävaraisuutta ja huono-osaisuutta, jotka vaikuttavat ihmisten valinnan mahdollisuuksiin ja toimintakykyyn. Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kasvu luo omat haasteensa eriytymiskeskusteluun, sillä etninen segregaatio liittyy vahvasti alueelliseen segregaatioon.
Alueellisen segregaation tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja ehkäistä yhteiskunnallista eriarvoistumista ja tukea tasa-arvon toteutumista. Eurooppalaisissa suurkaupungeissa ja etenkin Yhdysvalloissa voimakas segregaatio on johtanut levottomuuksiin, väkivaltaisuuksiin ja asuinalueiden turvattomuuteen. Ulkomaiden tilanne ei ole suoraan verrattavissa Suomeen, jossa segregaation kehityskulku on ollut maltillisempaa, mutta antaa viitteitä siitä, mihin eriytymiskehitys voi pahimmillaan johtaa. Ilmiötä tulisi kuitenkin tarkastella suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa eli pohtia, millaiset tekijät Suomessa tuottavat asuinalueiden ja väestöryhmien välistä eriytymistä.
Tutkielmani aineistona käytän kolmesta uutismediasta viittä uutisartikkelia, jotka käsittelevät alueellista segregaatiota Suomessa. Uutismedioiksi valitsin Helsingin Sanomat, Yle uutiset ja Iltalehden niiden laajan lukijakunnan ja sisältöjen vaihtelevuuden vuoksi. Aineiston analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Koostin viidestä uutisartikkelista teemoittelun avulla viisi eri teemaa, jotka ovat yhteisöllisyys ja integroituminen, kaupunkisuunnittelu, koulutus ja työllistyminen, maine sekä uhkakuvat ja haasteet. Teemojen pohjalta muodostin tyypittelemällä kaksi päätyyppiä; segregaatiota ehkäisevät ja lisäävät tekijät.
Alueellisen segregaation suhteen tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna melko hyvä, mutta viitteitä ilmiön voimistumisesta on havaittu, etenkin suuremmissa kaupungeissa. Alueellinen segregaatio on monisyinen ilmiö. Aineistosta ja aiemmasta tutkimuksesta käy ilmi segregaation limittäisyys: etninen, alueellinen ja sosioekonominen esiintyvät yhtäaikaisesti ja toinen toisiinsa vaikuttaen. Tutkielman edetessä kävi ilmi, että samat tekijät voivat sekä lisätä että ehkäistä segregaatiota ja tämä näkyi myös tutkimukseni tuloksissa.
Aineiston analyysin pohjalta voidaan päätellä, että segregaation ehkäisemiseksi tulisi yhtäaikaisesti tehdä korjaavia toimenpiteitä usealla eri osa-alueella. Tutkielman tuloksissa segregaatiota ehkäiseviä toimenpiteitä ovat kaupunkisuunnittelu, koulutus- ja työllistämistoimet sekä integraation ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tutkielman tulokset olivat yhtäläisiä aiempien tutkimustuloksien kanssa alueellisesta segregaatiosta.
Avainsanat: alueellinen segregaatio, alueellinen eriytyminen, etninen segregaatio, sosioekonominen segregaatio, huono-osaisuus, sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys, sisällönanalyysi
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
Alueellinen segregaatio viittaa haitalliseen kehityskulkuun, jossa asuinalueiden välille syntyy eroja tulojen, hyvinvoinnin ja sosiaalisten tekijöiden muodossa. Eriytymisen myötä tietyille asuinalueille voi kasaantua työttömyyttä, vähävaraisuutta ja huono-osaisuutta, jotka vaikuttavat ihmisten valinnan mahdollisuuksiin ja toimintakykyyn. Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kasvu luo omat haasteensa eriytymiskeskusteluun, sillä etninen segregaatio liittyy vahvasti alueelliseen segregaatioon.
Alueellisen segregaation tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja ehkäistä yhteiskunnallista eriarvoistumista ja tukea tasa-arvon toteutumista. Eurooppalaisissa suurkaupungeissa ja etenkin Yhdysvalloissa voimakas segregaatio on johtanut levottomuuksiin, väkivaltaisuuksiin ja asuinalueiden turvattomuuteen. Ulkomaiden tilanne ei ole suoraan verrattavissa Suomeen, jossa segregaation kehityskulku on ollut maltillisempaa, mutta antaa viitteitä siitä, mihin eriytymiskehitys voi pahimmillaan johtaa. Ilmiötä tulisi kuitenkin tarkastella suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa eli pohtia, millaiset tekijät Suomessa tuottavat asuinalueiden ja väestöryhmien välistä eriytymistä.
Tutkielmani aineistona käytän kolmesta uutismediasta viittä uutisartikkelia, jotka käsittelevät alueellista segregaatiota Suomessa. Uutismedioiksi valitsin Helsingin Sanomat, Yle uutiset ja Iltalehden niiden laajan lukijakunnan ja sisältöjen vaihtelevuuden vuoksi. Aineiston analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Koostin viidestä uutisartikkelista teemoittelun avulla viisi eri teemaa, jotka ovat yhteisöllisyys ja integroituminen, kaupunkisuunnittelu, koulutus ja työllistyminen, maine sekä uhkakuvat ja haasteet. Teemojen pohjalta muodostin tyypittelemällä kaksi päätyyppiä; segregaatiota ehkäisevät ja lisäävät tekijät.
Alueellisen segregaation suhteen tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna melko hyvä, mutta viitteitä ilmiön voimistumisesta on havaittu, etenkin suuremmissa kaupungeissa. Alueellinen segregaatio on monisyinen ilmiö. Aineistosta ja aiemmasta tutkimuksesta käy ilmi segregaation limittäisyys: etninen, alueellinen ja sosioekonominen esiintyvät yhtäaikaisesti ja toinen toisiinsa vaikuttaen. Tutkielman edetessä kävi ilmi, että samat tekijät voivat sekä lisätä että ehkäistä segregaatiota ja tämä näkyi myös tutkimukseni tuloksissa.
Aineiston analyysin pohjalta voidaan päätellä, että segregaation ehkäisemiseksi tulisi yhtäaikaisesti tehdä korjaavia toimenpiteitä usealla eri osa-alueella. Tutkielman tuloksissa segregaatiota ehkäiseviä toimenpiteitä ovat kaupunkisuunnittelu, koulutus- ja työllistämistoimet sekä integraation ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tutkielman tulokset olivat yhtäläisiä aiempien tutkimustuloksien kanssa alueellisesta segregaatiosta.
Avainsanat: alueellinen segregaatio, alueellinen eriytyminen, etninen segregaatio, sosioekonominen segregaatio, huono-osaisuus, sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys, sisällönanalyysi
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]