SBOM-rakenteen suunnittelu tuotemuuntelun näkökulmasta
Kupari, Aleksi (2022)
Kupari, Aleksi
2022
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205134858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205134858
Tiivistelmä
Asiakaskustomoitavien ja runsaasti tuotemuuntelua sisältävien tuotteiden tiedonhallinnan on havaittu olevan haastavaa jälkimarkkinoiden liiketoimintaympäristössä. Tämä haaste on monille yrityksille merkittävä, sillä palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa jatkuvasti yritysten tavoitellessa uusia tulonlähteitä, tapoja erottautua kilpailijoista sekä erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Tuotepalvelujärjestelmät kuvaavat, kuinka erilaiset palvelut kytkeytyvät valmistettavaan tuotteeseen. Nykyään yritykset eivät tarjoakaan asiakkailleen ainoastaan tuotteita, vaan yhä useammin monipuolisia tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiä.
Tuotepalvelujärjestelmiä käsittelevä kirjallisuus ei ole kuitenkaan vielä kyennyt esittämään tarpeeksi keinoja palveluiden ja tuotteen yhdistämiseen tuotemuuntelun näkökulmasta, vaikka aihetta onkin käsitelty. Tässä diplomityössä ongelmaan pyritään löytämään ratkaisu tutkimalla millainen jälkimarkkinoiden tuoterakenne eli service BOM (lyh. SBOM) sopii tuotemuuntelun hallintaan. Modulaarisuuden teoriat esittävät, miten asiakkaille kyetään tarjoamaan mahdollisimman hyvin kustomoitavia tuotteita hankaloittamatta tuotemuuntelun hallintaa yrityksen näkökulmasta.
Tutkimuksessa asiaa lähestytään tutustumalla aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä toteuttamalla käytännönläheinen tapaustutkimus työn toimeksiantaja Valtran tuotteella. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltäviä aihealueita ovat tuotteiden elinkaarenhallinta, jälkimarkkinoiden liiketoiminta, tuoterakenteet ja SBOM, modulaarisuus sekä tuotepalvelujärjestelmät. Käsitellyn aineiston perusteella muodostetaan näkemys siitä, miten SBOM-rakenne liittyy tuotteiden ja palveluiden tiedonhallintaan erityisesti tuotemuuntelun näkökulmasta. Tapaustutkimuksessa tätä teoriaa ja sen soveltuvuutta pyritään arvioimaan tutkimalla kohdeyrityksen asiakaskustomoitavaa tuotetta.
Kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että modulaarisuuden menetelmiä voidaan hyödyntää jälkimarkkinoiden palveluiden suunnittelussa niin kokonaista tuotepalvelujärjestelmää kuin myös tuotteen pienempää kokonaisuutta tarkastelevalla tasolla. SBOM-rakenteen roolina on hallita tuotemuuntelua ja ottaa huomioon eri palveluiden näkökulma. Moduulijärjestelmän kattavan dokumentoinnin tulisi toimia perustana eri BOM-rakenteiden muodostamiselle. Tutkimus antaakin käytännön esimerkkejä siitä, millaista suunnittelutietoa SBOM tarvitsee. Tuotteen ja palveluiden rinnakkaissuunnittelun näkökulmasta SBOM-rakennetta ei kannata johtaa vain EBOM-rakenteesta, vaan suunnittelu voidaan aloittaa jo aiemmin moduulijärjestelmän avulla. Tapaustutkimuksessa toteutetulla modulointiprojektilla kyettiin tarkastelemaan tuotteen muuntelua jälkimarkkinoiden kannalta oleellisista näkökulmista.
Huomionarvoista on, että palveluiden tarkemmassa suunnittelussa pystyttiin käyttämään samoja menetelmiä kuin tuotteiden suunnittelussa. Tämä oli toisaalta odotettua, sillä moduulisuunnittelun menetelmät kykenevät huomioimaan myös jälkimarkkinoiden tarpeet. Moduulisuunnittelussa asiakasmuuntelun ymmärtäminen on tärkeää, ja tapaustutkimuksessa löydettiin esimerkkejä siitä, millaisia jälkimarkkinoiden asiakastarpeita voi liittyä myös uusien tuotteiden kehitykseen. Nämä tarpeet tulisi myös huomioida moduulijärjestelmän jakotavoissa ja geneerisessä mallissa tuotekehityksen alkuvaiheissa, mikä auttaa kehittämään paremmin tuotteisiin sopivia palveluja.
Tuotepalvelujärjestelmiä käsittelevä kirjallisuus ei ole kuitenkaan vielä kyennyt esittämään tarpeeksi keinoja palveluiden ja tuotteen yhdistämiseen tuotemuuntelun näkökulmasta, vaikka aihetta onkin käsitelty. Tässä diplomityössä ongelmaan pyritään löytämään ratkaisu tutkimalla millainen jälkimarkkinoiden tuoterakenne eli service BOM (lyh. SBOM) sopii tuotemuuntelun hallintaan. Modulaarisuuden teoriat esittävät, miten asiakkaille kyetään tarjoamaan mahdollisimman hyvin kustomoitavia tuotteita hankaloittamatta tuotemuuntelun hallintaa yrityksen näkökulmasta.
Tutkimuksessa asiaa lähestytään tutustumalla aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä toteuttamalla käytännönläheinen tapaustutkimus työn toimeksiantaja Valtran tuotteella. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltäviä aihealueita ovat tuotteiden elinkaarenhallinta, jälkimarkkinoiden liiketoiminta, tuoterakenteet ja SBOM, modulaarisuus sekä tuotepalvelujärjestelmät. Käsitellyn aineiston perusteella muodostetaan näkemys siitä, miten SBOM-rakenne liittyy tuotteiden ja palveluiden tiedonhallintaan erityisesti tuotemuuntelun näkökulmasta. Tapaustutkimuksessa tätä teoriaa ja sen soveltuvuutta pyritään arvioimaan tutkimalla kohdeyrityksen asiakaskustomoitavaa tuotetta.
Kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että modulaarisuuden menetelmiä voidaan hyödyntää jälkimarkkinoiden palveluiden suunnittelussa niin kokonaista tuotepalvelujärjestelmää kuin myös tuotteen pienempää kokonaisuutta tarkastelevalla tasolla. SBOM-rakenteen roolina on hallita tuotemuuntelua ja ottaa huomioon eri palveluiden näkökulma. Moduulijärjestelmän kattavan dokumentoinnin tulisi toimia perustana eri BOM-rakenteiden muodostamiselle. Tutkimus antaakin käytännön esimerkkejä siitä, millaista suunnittelutietoa SBOM tarvitsee. Tuotteen ja palveluiden rinnakkaissuunnittelun näkökulmasta SBOM-rakennetta ei kannata johtaa vain EBOM-rakenteesta, vaan suunnittelu voidaan aloittaa jo aiemmin moduulijärjestelmän avulla. Tapaustutkimuksessa toteutetulla modulointiprojektilla kyettiin tarkastelemaan tuotteen muuntelua jälkimarkkinoiden kannalta oleellisista näkökulmista.
Huomionarvoista on, että palveluiden tarkemmassa suunnittelussa pystyttiin käyttämään samoja menetelmiä kuin tuotteiden suunnittelussa. Tämä oli toisaalta odotettua, sillä moduulisuunnittelun menetelmät kykenevät huomioimaan myös jälkimarkkinoiden tarpeet. Moduulisuunnittelussa asiakasmuuntelun ymmärtäminen on tärkeää, ja tapaustutkimuksessa löydettiin esimerkkejä siitä, millaisia jälkimarkkinoiden asiakastarpeita voi liittyä myös uusien tuotteiden kehitykseen. Nämä tarpeet tulisi myös huomioida moduulijärjestelmän jakotavoissa ja geneerisessä mallissa tuotekehityksen alkuvaiheissa, mikä auttaa kehittämään paremmin tuotteisiin sopivia palveluja.