Itsensä johtamisen haasteet ja mahdollisuudet työelämän muutoksen näkökulmasta
Konttinen, Pinja (2022)
Konttinen, Pinja
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205144873
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee itsensä johtamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia työelämän muutoksen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää itsensä johtamista ilmiönä ja työelämän muutoksen suuntana. Olennaista on, että itsensä johtamisen haasteita ja mahdollisuuksia tarkastellaan tutkielmassa moni-ilmeisinä tekijöinä, jolloin jokin tekijä voi olla samanaikaisesti yksilön näkökulmasta sekä haastava että mahdollistava. Itsensä johtamisesta on muodostunut ajankohtainen ilmiö yksilöön kohdistuvien nykypäivän työelämän vaatimusten seurauksena. Työelämän muutokseen liittyvässä teoriaosuudessa tarkastelun kohteina ovat työelämän muutoksen kehityssuunnat, tietotyö sekä uuden työn ja työn yksilöllistymisen ilmiöt. Tutkielman keskeisenä kehystävänä näkökulmana toimii näin ollen nykypäivän työelämän ristiriitaisuus. Työn yksilöllistymisen myötä nämä ristiriidat heijastuvat myös yksilöihin.
Tutkielmassa on hyödynnetty FSD-tietopankista saatua valmisaineistoa ”Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka koostuu 17 vapaamuotoisesta kirjoituksesta. Tutkimusaineiston yhtenä alkuperäisenä tavoitteena on ollut kartoittaa kokemuksia siitä, miten itsensä johtaminen esiintyy asiantuntijatyössä. Tämän tutkielman kannalta oleellista on se, miten itsensä johtamista luonnehditaan sekä minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liitetään. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Analyysin tuloksena aineistosta tiivistyi neljä pääluokkaa, jolloin itsensä johtamista luonnehditaan (1) itseohjautuvuutena, (2) itsensä kehittämisenä, (3) hyvinvoinnin johtamisena sekä (4) nykypäivän standardina. Itsensä johtamiseen yhdistetään keskeisesti vaikutusmahdollisuudet, autonomian tunne sekä oman ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen. Lisäksi hyvinvoinnista huolehtiminen näyttäytyy välttämättömänä osana itsensä johtamista. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä on myös se, että itsensä johtamista luonnehditaan standardina eli asiantuntijatyöhön sisältyvänä lähtökohtana. Aineistosta tiivistynyttä neljää pääluokkaa on hyödynnetty myös toiseen tutkimuskysymykseen vastatessa. Analyysin tuloksena yksilöiden näkökulmasta sekä haastavina että mahdollistavina tekijöinä näyttäytyvät muun muassa vastuu, vapaus, oman potentiaalin jatkuva kehittäminen sekä työstä irtautuminen. Johtopäätöksenä itsensä johtaminen näyttäytyy välttämättömänä keinona tasapainotella nykyajan epävarmassa, joustavassa ja ristiriitaisessa työelämässä.
Tutkielmassa on hyödynnetty FSD-tietopankista saatua valmisaineistoa ”Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka koostuu 17 vapaamuotoisesta kirjoituksesta. Tutkimusaineiston yhtenä alkuperäisenä tavoitteena on ollut kartoittaa kokemuksia siitä, miten itsensä johtaminen esiintyy asiantuntijatyössä. Tämän tutkielman kannalta oleellista on se, miten itsensä johtamista luonnehditaan sekä minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liitetään. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Analyysin tuloksena aineistosta tiivistyi neljä pääluokkaa, jolloin itsensä johtamista luonnehditaan (1) itseohjautuvuutena, (2) itsensä kehittämisenä, (3) hyvinvoinnin johtamisena sekä (4) nykypäivän standardina. Itsensä johtamiseen yhdistetään keskeisesti vaikutusmahdollisuudet, autonomian tunne sekä oman ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen. Lisäksi hyvinvoinnista huolehtiminen näyttäytyy välttämättömänä osana itsensä johtamista. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä on myös se, että itsensä johtamista luonnehditaan standardina eli asiantuntijatyöhön sisältyvänä lähtökohtana. Aineistosta tiivistynyttä neljää pääluokkaa on hyödynnetty myös toiseen tutkimuskysymykseen vastatessa. Analyysin tuloksena yksilöiden näkökulmasta sekä haastavina että mahdollistavina tekijöinä näyttäytyvät muun muassa vastuu, vapaus, oman potentiaalin jatkuva kehittäminen sekä työstä irtautuminen. Johtopäätöksenä itsensä johtaminen näyttäytyy välttämättömänä keinona tasapainotella nykyajan epävarmassa, joustavassa ja ristiriitaisessa työelämässä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]