Työsuhdeoptioiden verotus ja ulkomaantyöskentely
Salo, Jussi (2022)
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124795
Tiivistelmä
Yritykset käyttävät johdon ja henkilöstön sitouttamiseen erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Yksi tällainen palkitsemisjärjestelmämuoto on erilaiset tuloverolain 66.3 §:n mukaiset työsuhdeoptiojärjestelmät, joissa yritys antamaa johdolle ja henkilöstölleen mahdollisuutta hankkia yhtiön osakkeita ennalta sovittu määrä ennalta sovittuun hintaan. Vuosien 1995-2014 aikana erilaisiin optio-ohjelmiin kuului noin 56 000 henkilöä ja optiotuloa kertyi Suomessa tänä aikana noin 6,4 miljardin euron verran.
Hallituksen esityksen ja oikeuskäytännön perusteella tuloverolain 66.3 §:n mukaisen työsuhdeoption määritelmä on käsitettävä laajana. Pykälän mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla.
Tässä tutkielmassa käsitellään työsuhdeoptiosta saatua tulon verotusta ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Tutkielmassa on pyritty selvittämään työsuhdeoptioiden verotukseen liittyviä ongelmatilanteita ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Erityisesti ongelmia aiheuttavat tilanteet, jossa työsuhdeoption saanut työntekijä työskentelee option ansainta-aikana monessa eri valtiossa. Tällaiseen tilanteeseen liittyen tutkielmassa arvioidaan Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2013:93 sekä tämän ratkaisun perusteella OECD:n kertymisperiaatteen mukaista tulkintaa ja malliverosopimuksen kommentaarin merkitystä tulkintaohjeena työsuhdeoptioiden verotuksessa kansainvälisissä tilanteissa.
Tutkielma rakentuu kuudesta luvusta. Ensimmäinen luku on johdantoluku. Toisessa luvussa käsitellään työsuhdeoptioiden verotusta Suomessa. Kolmannessa kappaleessa käsitellään Suomen sisäistä lainsäädäntöä ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Neljännessä luvussa käsitellään kansainvälistä työskentelyä ja verosopimusta. Viidennessä luvussa käsitellään rajoitetusti verovelvollisen työsuhdeoptiosta saaman tulon verokohtelua. Kuudes luku on yhteenvetoluku.
Hallituksen esityksen ja oikeuskäytännön perusteella tuloverolain 66.3 §:n mukaisen työsuhdeoption määritelmä on käsitettävä laajana. Pykälän mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla.
Tässä tutkielmassa käsitellään työsuhdeoptiosta saatua tulon verotusta ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Tutkielmassa on pyritty selvittämään työsuhdeoptioiden verotukseen liittyviä ongelmatilanteita ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Erityisesti ongelmia aiheuttavat tilanteet, jossa työsuhdeoption saanut työntekijä työskentelee option ansainta-aikana monessa eri valtiossa. Tällaiseen tilanteeseen liittyen tutkielmassa arvioidaan Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2013:93 sekä tämän ratkaisun perusteella OECD:n kertymisperiaatteen mukaista tulkintaa ja malliverosopimuksen kommentaarin merkitystä tulkintaohjeena työsuhdeoptioiden verotuksessa kansainvälisissä tilanteissa.
Tutkielma rakentuu kuudesta luvusta. Ensimmäinen luku on johdantoluku. Toisessa luvussa käsitellään työsuhdeoptioiden verotusta Suomessa. Kolmannessa kappaleessa käsitellään Suomen sisäistä lainsäädäntöä ulkomaantyöskentelyn yhteydessä. Neljännessä luvussa käsitellään kansainvälistä työskentelyä ja verosopimusta. Viidennessä luvussa käsitellään rajoitetusti verovelvollisen työsuhdeoptiosta saaman tulon verokohtelua. Kuudes luku on yhteenvetoluku.