Työtapaturmariskin palkkapreemion empiriaa
Viholainen, Santtu (2022)
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124796
Tiivistelmä
Jo Kansojen varallisuus -kirjassa Adam Smith ehdotti, että epämiellyttävää työtä tekevä henkilö vaatii ylimääräistä kompensaatiota työnsä huonoista ominaisuuksista. Nykyaikaisen taloustieteen tutkimuksen kohteeksi nämä kompensoivat palkkaerot nousivat 1970-luvulla, kun Sherwin Rosen kehitti hedonisten hintojen teoriansa.
Yksi tärkeimmistä työhön liittyvistä epämiellyttävistä ominaisuuksista on työtapaturmariski. Kompensoivien palkkaerojen teorian mukaan korkeamman työtapaturmariskin kohtaavalle työntekijälle kompensoidaan rahallisesti riskin aiheuttamaa laskua työntekijän hyödyssä. Aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu ongelmia, joiden perusteella työtapaturmariskin palkkapreemion aiemmat estimaatit ovat puutteellisia.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen työtapaturmariskin palkkapreemiota Tapaturmavakuutuskeskuksen luovuttaman suomalaisen tapaturma-aineiston sekä Tilastokeskuksen julkisten tilastojen pohjalta. Aihepiirin tarkastelu suomalaisella aineistolla on nyt mahdollista ensimmäistä kertaa vuoden 2016 tilastointimuutoksen johdosta. Käsittelen keskeisimpiä aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa havaittuja ongelmia ja tarkastelen, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat aineiston pohjalta tehtyyn regressioanalyysiin.
Työtapaturmariskin palkkapreemion identifiointi on erittäin hankalaa, sillä työtapaturmariskin luotettava mittaaminen ei ole ongelmatonta, minkä lisäksi merkittävät valikoitumisongelmat aiheuttavat harhaa empiirisissä tutkimuksissa. Palkkapreemion identifiointi ei onnistu Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoilla, mutta tutkielma tuo kuitenkin esille riskimuuttujan ongelmia sekä työmarkkinoilla esiintyviä ilmiöitä, jotka voidaan ottaa huomioon jatkotutkimuksessa. Tutkielman lopuksi pohdin, mitä työtapaturman palkkapreemion tutkimuksessa täytyy välttää ja millaisella tutkimusasetelmalla preemio voitaisiin luotettavasti identifioida.
Yksi tärkeimmistä työhön liittyvistä epämiellyttävistä ominaisuuksista on työtapaturmariski. Kompensoivien palkkaerojen teorian mukaan korkeamman työtapaturmariskin kohtaavalle työntekijälle kompensoidaan rahallisesti riskin aiheuttamaa laskua työntekijän hyödyssä. Aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu ongelmia, joiden perusteella työtapaturmariskin palkkapreemion aiemmat estimaatit ovat puutteellisia.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen työtapaturmariskin palkkapreemiota Tapaturmavakuutuskeskuksen luovuttaman suomalaisen tapaturma-aineiston sekä Tilastokeskuksen julkisten tilastojen pohjalta. Aihepiirin tarkastelu suomalaisella aineistolla on nyt mahdollista ensimmäistä kertaa vuoden 2016 tilastointimuutoksen johdosta. Käsittelen keskeisimpiä aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa havaittuja ongelmia ja tarkastelen, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat aineiston pohjalta tehtyyn regressioanalyysiin.
Työtapaturmariskin palkkapreemion identifiointi on erittäin hankalaa, sillä työtapaturmariskin luotettava mittaaminen ei ole ongelmatonta, minkä lisäksi merkittävät valikoitumisongelmat aiheuttavat harhaa empiirisissä tutkimuksissa. Palkkapreemion identifiointi ei onnistu Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoilla, mutta tutkielma tuo kuitenkin esille riskimuuttujan ongelmia sekä työmarkkinoilla esiintyviä ilmiöitä, jotka voidaan ottaa huomioon jatkotutkimuksessa. Tutkielman lopuksi pohdin, mitä työtapaturman palkkapreemion tutkimuksessa täytyy välttää ja millaisella tutkimusasetelmalla preemio voitaisiin luotettavasti identifioida.