Sosiaalinen tuki ja traumanjälkeinen kasvu uskonnollisiin vähemmistöihin ja valtauskontoon kuuluvilla pakolaisilla

Abstract

Traumalla viitataan yksilön elämää järkyttävään tapahtumaan, jonka kokemiseen liittyy emotionaalista kärsimystä ja psyykkistä stressiä. Yksilön psykologinen kamppailu traumansa kanssa voi johtaa kuitenkin myös traumanjälkeiseen kasvuun eli traumasta seuraavaan voimaantumiseen. Sosiaalisen tuen kokemisen on useissa tutkimuksissa havaittu olevan positiivisessa yhteydessä traumanjälkeiseen kasvuun. Traumanjälkeistä kasvua on tutkittu melko paljon, mutta kuitenkin vähemmän pakolaiskontekstissa. Etenkään tutkimustietoa pakolaisvähemmistöjen kokemasta sosiaalista tuesta ja traumanjälkeisestä kasvusta ei juuri ole. Vähemmistöihin kuuluvat pakolaiset saattavat kokea vielä muita pakolaisia enemmän stressiä esimerkiksi syrjinnän kohteeksi joutumisen takia, mikä voi heikentää heidän kokemuksiaan sosiaalisesta tuesta tai traumanjälkeisestä kasvusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko sosiaalisen tuen sekä traumanjälkeisen kasvun kokemisessa eroa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien pakolaisten sekä valtauskontoon kuuluvien pakolaisten välillä. Lisäksi tarkasteltiin, ilmeneekö aineistossa yhteyttä sosiaalisen tuen sekä traumanjälkeisen kasvun välillä. Tutkimuksen aineisto (n = 6826) oli osa laajempaa Uppsalan yliopiston rauhan ja konfliktin tutkimuksen laitoksen toteuttamaa tutkimusprojektia Syyriasta ja Irakista Turkkiin paenneiden pakolaisten elinolosuhteista. Tutkimuksessa eri tahoilta saatua sosiaalista tukea mitattiin kyllä-ei-kysymyksillä. Traumanjälkeisen kasvun mittarina käytettiin Posttraumatic Growth Inventory -mittarin lyhyttä versiota (PTGI-SF). Lopullisen analysoitavan aineiston koko oli 6075 henkilöä. Aineiston analysointiin käytettiin Mann-Whitney U -testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Sosiaalisen tuen kokemisessa ei tutkimuksessa havaittu merkitsevää eroa uskonnollisten pakolaisvähemmistöjen ja valtauskontoa edustavien pakolaisten välillä. Sen sijaan traumanjälkeisen kasvun osalta nämä ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan siten, että valtauskontoon kuuluvien pakolaisten ryhmällä ilmeni traumanjälkeistä kasvua enemmän kuin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien pakolaisten ryhmällä. Sosiaalisen tuen ja traumanjälkeisen kasvun välillä havaittiin myös pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys. Tutkimus antaa tärkeää tietoa uskonnollisten pakolaisvähemmistöjen kokemasta sosiaalista tuesta ja traumanjälkeisestä kasvusta. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmissa tutkimuksissa havaittua positiivista yhteyttä sosiaalisen tuen ja traumanjälkeisen kasvun välillä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää vähemmistöryhmien traumanjälkeisen kasvun tukemiseksi esimerkiksi pakolaistyössä. Lisätutkimukset traumanjälkeisestä kasvusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä erityisesti pakolaiskontekstissa ja vähemmistöryhmillä olisivat kuitenkin tarpeen, jotta traumoja kokeneita henkilöitä voitaisiin tukea entistä paremmin.