Lapsettomien miesten, odottavien miesten ja isien affektiivinen empatia lasten kuvia kohtaan

Abstract

Isäksi tulo on suuri muutos miehen elämässä, mutta tätä siirtymää ja sen mukanaan tuomia muutoksia on tutkittu melko vähän. Tutkimuksissa on havaittu, että miehillä tapahtuu isyyteen siirtymässä muutoksia hormonitasoissa ja aivojen hermoverkkojen toiminnassa. Tutkimusten pohjalta on esitetty, että nämä muutokset valmistavat miestä vanhemmuuteen ja ovat yhteydessä esimerkiksi empatian voimistumiseen. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kykyä eläytyä toisen tunteisiin emotionaalisesti, ja sillä on tärkeä rooli vanhemman ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa. Affektiivinen empatia auttaa vanhempaa tunnistamaan vauvan tarpeita ja motivoi toimimaan vauvan tarpeiden mukaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miesten affektiivista empatiaa isyyteen siirtymän eri vaiheissa. Tutkimuksessa vertailtiin lapsettomien miesten, odottavien miesten ja isien affektiivisen empatian voimakkuutta. Empaattisen reaktion mittarina käytettiin tutkittavien myötätunnon kokemuksen määrää negatiivisissa tilanteissa olevien lasten kuvia kohtaan. Aiemman tutkimuksen perusteella tässä tutkimuksessa oletettiin, että isät kokevat eniten myötätuntoa, odottavat miehet toiseksi eniten ja lapsettomat miehet vähiten.

Tutkimus oli osa laajempaa TransParent-tutkimusprojektia. Tutkimukseen osallistui 530 miestä, joista 203 oli lapsettomia, 129 odottavia ja 198 isiä. Tutkittavat tekivät itsenäisesti tietokoneen välityksellä tehtävän, jossa heille näytettiin kuvia lapsista positiivisissa, neutraaleissa ja negatiivisissa tilanteissa. Jokaisen kuvan jälkeen tutkittavilta kysyttiin, kuinka positiivisiksi he kokivat kuvan, ja kuinka paljon myötätuntoa he tunsivat kuvan lasta kohtaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain miesten myötätunnon kokemuksen määrää negatiivisia kuvia kohtaan. Ryhmien välisiä eroja analysoitiin varianssianalyysin epäparametrisella vastineella.

Oletusten mukaisesti odottavat miehet kokivat enemmän myötätuntoa kuin lapsettomat miehet, ja tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä. Oletusten vastaisesti isien myötätunnon määrä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi odottavien miesten myötätunnosta. Isien ja lapsettomien miesten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Tulokset osoittivat, että affektiivinen empatia voimistuu miehillä odotusaikana, mutta ei enää lapsen syntymän jälkeen.

Affektiivista empatiaa on tutkittu vähäisesti isyyden siirtymässä. Tämän tutkimuksen tulos antaa näyttöä siitä, että odotusaikana tapahtuu tärkeitä vanhemmuuteen valmistavia muutoksia. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten affektiivisen empatian voimistuminen odotusaikana on yhteydessä esimerkiksi odottavan miehen kiintymykseen tulevaa lasta kohtaan.