Downshiftaaminen riskiyhteiskunnassa – suomalaisten arvot ja asenteet työntekoa kohtaan
Marttila, Sanni (2022)
Marttila, Sanni
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124807
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten arvoja ja asenteita downshiftaamista kohtaan tutkimuskysymyksen ”Miten ikäryhmä, sukupuoli ja ammatillinen koulutus ovat yhteydessä downshiftaamiseen?” avulla. Downshiftaaminen on määritelty tutkimuskirjallisuudessa elämän leppoistamiseksi tai kohtuullistamiseksi, mutta ilmiön laajuuden vuoksi määritelmä on löyhä ja eri tutkijat ovat määritelleet ilmiötä eri tavoin. Downshiftaamisessa tarkoituksena on elää elämää tarkoituksellisemmin ja tasapainoisemmin vähentämällä työntekoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa downshiftaamiseen vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä, mistä on hyötyä työelämän kehityksessä.
Tutkimusaineistona käytettiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimusta (FSD3388) syksyltä 2019. Aineisto koostui 18–70-vuotiaista suomalaisista vastaajista, joita oli yhteensä 2036. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui ristiintaulukointi ja elaborointi, jotka kuvaavat muuttujien välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikilla taustamuuttujilla on jonkin verran yhteyttä downshiftaamiseen. Elaboraation avulla on havaittavissa tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys downshiftaamisen ja eri koulutustaustan omaavien 18–35-vuotiaiden välillä. Korkeakoulutetut suhtautuvat downshiftaamiseen matalammin koulutettuja suopeammin, minkä voi ajatella johtuvan erilaisista arvoista ja asenteista nuorten välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan havaittua eroa valinnanmahdollisuuksien, työelämän murroksen ja muuttuvan yhteiskunnan valossa.
Tuloksista ilmenee myös, että yli 55–vuotiaille ansiotyö merkitsee enemmän kuin nuoremmille ikäluokille. Yli 55-vuotiaat suhtautuvat downshiftaamiseen nuorempia vastaajia kielteisemmin, mikä saattaa johtua heidän arvostuksestaan työntekoa kohtaan. Nuoret haluavat käyttää aikaansa muihin asioihin, eikä työnteko siten ole heille elämän keskeisin sisältö. Tutkimuksessa tarkastellaan löydettyä yhteyttä erityisesti riskiyhteiskunnan, mutta myös muun teorian ja viitekehyksen rajoissa.
Tutkimusaineistona käytettiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimusta (FSD3388) syksyltä 2019. Aineisto koostui 18–70-vuotiaista suomalaisista vastaajista, joita oli yhteensä 2036. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui ristiintaulukointi ja elaborointi, jotka kuvaavat muuttujien välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikilla taustamuuttujilla on jonkin verran yhteyttä downshiftaamiseen. Elaboraation avulla on havaittavissa tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys downshiftaamisen ja eri koulutustaustan omaavien 18–35-vuotiaiden välillä. Korkeakoulutetut suhtautuvat downshiftaamiseen matalammin koulutettuja suopeammin, minkä voi ajatella johtuvan erilaisista arvoista ja asenteista nuorten välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan havaittua eroa valinnanmahdollisuuksien, työelämän murroksen ja muuttuvan yhteiskunnan valossa.
Tuloksista ilmenee myös, että yli 55–vuotiaille ansiotyö merkitsee enemmän kuin nuoremmille ikäluokille. Yli 55-vuotiaat suhtautuvat downshiftaamiseen nuorempia vastaajia kielteisemmin, mikä saattaa johtua heidän arvostuksestaan työntekoa kohtaan. Nuoret haluavat käyttää aikaansa muihin asioihin, eikä työnteko siten ole heille elämän keskeisin sisältö. Tutkimuksessa tarkastellaan löydettyä yhteyttä erityisesti riskiyhteiskunnan, mutta myös muun teorian ja viitekehyksen rajoissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8231]