Edistyksellisen kuljettajaa avustavan järjestelmän varoitusten modaliteetti
Andersson, Ella (2022)
Andersson, Ella
2022
Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computer Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124805
Tiivistelmä
Nykyaikaisissa autoissa on toteutettuna edistyksellisen kuljettajaa avustavan järjestelmän eli ADAS-järjestelmän erilaisia ominaisuuksia, jotka avustavat kuljettajaa ajamisessa ja tuovat mukavuutta ajotehtäviin. Ominaisuudet voivat tarjota kuljettajalle tietoa esimerkiksi varoitusten muodossa. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti suuren määrän vammoja sekä kuolemia, mikä on johtanut tarpeeseen kehittää ADAS-järjestelmä. Suurin osa onnettomuuksista on seurauksia inhimillisistä virheistä, joiden vähentämiseen ADAS-järjestelmä tähtää toiminnallisuuksillaan. Tämä tutkielma käsittelee ADAS-järjestelmän varoitusten antamista kuljettajalle eri aistien välityksellä. Tavoitteena on selvittää, miten kuljettajat reagoivat eri aistien välityksellä annettaviin varoituksiin sekä niiden yhdistelmiin ja tätä kautta saada selville, miten varoituksia tulisi antaa kuljettajalle, jotta ne olisivat samaan aikaan sekä miellyttäviä että tehokkaita. Tavoitteiden pohjalta tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat: Mitä eroja on kuljettajien reagoimisessa eri aistimodaliteettien välityksellä annettuihin varoituksiin? Miten varoitukset tulisi antaa kuljettajalle niin että päästäisiin mahdollisimman turvalliseen ajosuoritukseen?
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta, johon on valittu tieteellisiä artikkeleita erilaisista tietokannoista. Lähteitä valikoitiin tutkielmaan niiden laadun sekä julkaisuvuoden perusteella suosien uudempia, Julkaisufoorumi-luokiteltuja ja vertaisarvioituja lähteitä. Lähteiksi valittiin 11 tutkimusartikkelia, joista osassa kuvataan oma empiirinen tutkimus.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että eri aistimodaliteeteilla on ominaispiirteensä, jotka määrittävät niiden vahvuudet ja heikkoudet. Esimerkiksi visuaalisilla varoituksilla on kyky tarjota kuljettajalle yksityiskohtaista tietoa, johon on helppo palata, kun taas auditiiviset varoitukset kykenevät ääniärsykkeen avulla saamaan kuljettajan reagoimaan nopeasti. Eri aistimodaliteettien kautta on mahdollista välittää kuljettajalle erityyppistä informaatiota ja niiden hyödyntäminen varoitusten antamisessa sopii erilaisiin ajotilanteisiin. Tästä syystä aistimodaliteetin valintaan varoituksissa tulisi kiinnittää huomiota. Varoitusten tehokkuudessa oli myös eroja siinä, annetaanko varoitus unimodaalisena vai multimodaalisena: multimodaaliset varoitukset varoittivat kuljettajia tehokkaammin kuin unimodaaliset. Tutkimustulokset nostivat esille myös sen että, kuvakkeiden avulla voidaan välittää kuljettajalle tietoa tehokkaasti ja että multimodaalisten varoitusten suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota myös signaalien yhteneväisyyteen.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta, johon on valittu tieteellisiä artikkeleita erilaisista tietokannoista. Lähteitä valikoitiin tutkielmaan niiden laadun sekä julkaisuvuoden perusteella suosien uudempia, Julkaisufoorumi-luokiteltuja ja vertaisarvioituja lähteitä. Lähteiksi valittiin 11 tutkimusartikkelia, joista osassa kuvataan oma empiirinen tutkimus.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että eri aistimodaliteeteilla on ominaispiirteensä, jotka määrittävät niiden vahvuudet ja heikkoudet. Esimerkiksi visuaalisilla varoituksilla on kyky tarjota kuljettajalle yksityiskohtaista tietoa, johon on helppo palata, kun taas auditiiviset varoitukset kykenevät ääniärsykkeen avulla saamaan kuljettajan reagoimaan nopeasti. Eri aistimodaliteettien kautta on mahdollista välittää kuljettajalle erityyppistä informaatiota ja niiden hyödyntäminen varoitusten antamisessa sopii erilaisiin ajotilanteisiin. Tästä syystä aistimodaliteetin valintaan varoituksissa tulisi kiinnittää huomiota. Varoitusten tehokkuudessa oli myös eroja siinä, annetaanko varoitus unimodaalisena vai multimodaalisena: multimodaaliset varoitukset varoittivat kuljettajia tehokkaammin kuin unimodaaliset. Tutkimustulokset nostivat esille myös sen että, kuvakkeiden avulla voidaan välittää kuljettajalle tietoa tehokkaasti ja että multimodaalisten varoitusten suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota myös signaalien yhteneväisyyteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]