Työn voimavarat työhyvinvoinnin tukena - Tutkimus työn voimavarojen merkityksestä toimihenkilöiden työhyvinvoinnille

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työn voimavarojen vaikutusta työhyvinvoinnille. Tutkimuskohteena oli logistiikkayritys, josta haastateltiin tätä tutkimusta varten yhdeksää toimihenkilöä. Tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaisesti toimihenkilöiden työhyvinvointia. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään sitä, miten voidaan työn voimavarojen avulla edistää toimihenkilöiden työhyvinvointia kohdeorganisaatiossa. Toiseksi tutkimuksessa pyrittiin löytämään tutkittavien toimihenkilöiden työhyvinvoinnille tärkeimmän työn voimavaratekijät. Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja tutkielman aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointi, työn voimavarat ja työn vaatimukset.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, miten työhyvinvointia voidaan edistää tehokkaasti esimerkiksi työyhteisön tuen avulla. Toimihenkilöt kertoivat, miten esimerkiksi yhteisten tapahtumien lisäämisellä voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä työpaikalla, joka voi potentiaalisesti edistää työhyvinvointia. Toimihenkilöt pitivät pääsääntöisesti etätyöskentelystä, mutta toivoivat ajoittain myös lähipäiviä toimistolla, jotta yhteisöllisyyttä voitaisiin lujittaa entisestään. Toimihenkilöt myös kuvailivat esihenkilön johtamisen ja työkavereiden tuen tärkeyttä työhyvinvoinnille. Esihenkilön tuen nähtiin olevan tärkeää esimerkiksi siinä, että toimihenkilöt saavat esihenkilön viestinnän avulla vahvistettua käsitystään omasta työroolista. Esihenkilöltä toivottiin myös esimerkiksi kykyä delegoida työtehtäviä, jotta työmäärä ei kasaudu liikaa yhteen paikkaan.

Työhyvinvoinnille yhtenä tärkeimpänä voimavaratekijänä nähtiin työn autonomia. Työn autonomia mahdollisti toimihenkilöille oman työnteon aikatauluttamisen ja suunnittelun, joiden nähtiin vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin. Työn autonomia mahdollisti toimihenkilöillä oman työn hallinnan, ja sitä kautta autonomia toi ennustettavuutta työpäivään. Myös esimerkiksi työstä saatava palaute ja työtehtävien vaihtelevuus koettiin tärkeänä omalle työhyvinvoinnille.

Kokonaisuutena tutkielmassa korostui se, että työn voimavaratekijöihin voidaan vaikuttaa kehitystoimenpiteiden avulla. Toimihenkilöt esimerkiksi kuvasivat, miten yhteisöllisyyttä voidaan lujittaa kasvokkain tapahtuvien kokoontumisten lisäämisellä. Tämä näytti aineiston perusteella tehostavan työn sosiaalisia voimavaratekijöitä, jolloin yhteishenki lujittuu ja samalla toimihenkilöt voisivat saada esimerkiksi työtehtäviin liittyvää apua. Johtopäätöksenä voidaan myös mainita se, miten työn autonomian mahdollistamisella voidaan edistää työhyvinvointia, kun työntekijät saavat autonomian kautta ennustettavuutta ja hallittavuutta työpäivään.