Ympäristöraportoinnin kehitys: Eläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyvä ympäristöraportointi vuosina 2017–2020
Vakkila, Laura (2022)
Vakkila, Laura
2022
Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma - Master's Programme in Responsible Business
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124781
Tiivistelmä
Julkisessa keskustelussa on ollut tunnistettavissa jo jonkin aikaa ilmaston lämpenemiseen ja ympäristöön liittyvä huoli, joka vaikuttaa olennaisesti myös yritysten toimintaan. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä on elinkeinoelämän ilmasto- ja ympäristötyön vauhdittamisessa erityinen rooli, sillä eläkeyhtiöt toimivat merkittävinä omistajina useassa yrityksessä sekä suorien että epäsuorien sijoitusten kautta. Tämän lisäksi eläkeyhtiöillä on sijoitustoiminnassaan vastuu eläkejärjestelmän kestävyydestä ja siitä, että sijoitetut eläkevarat tuottavat riittävästi eläkkeiden maksun kannalta. Näin ollen Suomen suurimpien yksityisten eläkeyhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointia voidaan pitää merkittävänä kanavana viestiä yhtiöiden oman sijoitustoiminnan ympäristövastuun kehittämisestä ja siitä, millä tavoin yhtiöt vaikutta-vat omistuksiinsa ja sitä kautta elinkeinoelämän ympäristövastuuseen laajemmin.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristöraportoinnin kehitystä Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden sijoituksia koskevan raportoinnin näkökulmasta vuosien 2017–2020 ajalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: Ensimmäisessä osassa taustoitetaan ympäristöraportoinnin roolia osana yhteiskuntavastuuraportointia. Toisessa osassa puolestaan tutustutaan eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan vaikuttavaan sääntelyyn sekä eri lähestymistapoihin, joiden avulla eläkeyhtiöt voivat vaikuttaa omien sijoituskohteidensa ympäristövastuuseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysimenetelmän avulla tarkasteltiin tutkimusaineistona käytettyjä Elon, Ilmarisen ja Varman yhteiskuntavastuuraportteja vuosien 2017–2020 ajalta sekä vastuullisen sijoittamisen, omistajaohjauksen ja aktiivisen omistajuuden ja vaikuttamisen periaatteita.
Tutkimuksen tulokset esitetään kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään eläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyvän ympäristöraportoinnin kehitystä sisällöllisestä näkökulmasta käsin. Tässä osassa käydään läpi, kuinka eläkeyhtiöiden ympäristöraportointi on kehittynyt sen osalta, mitä raportoidaan sijoituksiin kohdennetuista vaikuttamisen keinoista. Erityisesti aktiivisen omistajuuteen sekä sijoitusten poissulkemiseen liittyvä raportointi nousivat eläkeyhtiöiden raportoinnissa osa-alueiksi, joihin liittyvä raportointi kehittynyt vuosien 2017–2020 aikana. Näiden osa-alueiden osalta raportointi on täsmentynyt sekä numeerisen tiedon osalta että poissulkukriteerien määritelmien osalta. Toisessa osassa käsitellään eläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyvän ympäristöraportoinnin käytäntöjen kehittymistä. Tässä osassa tarkastelun keskiössä ovat eläkeyhtiöiden GRI-raportoinnin ja TCFD-raportoinnin kehittyminen sijoitusten ympäristöraportoinnin osalta. Sijoitusten ympäristöraportointiin liittyvien GRI-indikaattorien käyttö on pysynyt melko muuttumattomana, kun taas TCFD-raportointi oli laajentunut yhtiöillä raportointi-vuosien aikana.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tulosten pohjalta on muodostettu kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin eläkeyhtiöiden sijoituksiin vaikuttamiseen keskittyvä ympäristöraportointi on laajentunut tarkasteluvuosien aikana, mutta raportointi on muuttunut myös otteeltaan kriittisemmäksi. Yhtenä tekijänä raportoinnin kehittymiseen otteeltaan kriittisemmäksi on eläkeyhtiöiden kohdalla vaikuttanut se, että ne ovat pyrkineet parantamaan sijoituksiin liittyvää ympäristöraportointia erilaisten raportointiin vaikut-tavien sitoumusten kautta. Toiseksi eläkeyhtiöiden ympäristöraportoinnin käytännöt ovat myöskin kehittyneet, mutta kehitys on yhtiöiden kesken vertailtuna epätasaista ja keskittyy pitkälti TCFD-raportointiin. Tätä tutkimusta tehdessä tunnistettiin tarve tehdä pidemmälle ajanjaksolle ulottuva eläkeyhtiöiden raportointia tarkasteleva pitkittäistutkimus, jotta saataisiin käsitys kestävän rahoituksen sääntelyn vaikutuksista ympäristöraportointiin.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristöraportoinnin kehitystä Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden sijoituksia koskevan raportoinnin näkökulmasta vuosien 2017–2020 ajalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: Ensimmäisessä osassa taustoitetaan ympäristöraportoinnin roolia osana yhteiskuntavastuuraportointia. Toisessa osassa puolestaan tutustutaan eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan vaikuttavaan sääntelyyn sekä eri lähestymistapoihin, joiden avulla eläkeyhtiöt voivat vaikuttaa omien sijoituskohteidensa ympäristövastuuseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysimenetelmän avulla tarkasteltiin tutkimusaineistona käytettyjä Elon, Ilmarisen ja Varman yhteiskuntavastuuraportteja vuosien 2017–2020 ajalta sekä vastuullisen sijoittamisen, omistajaohjauksen ja aktiivisen omistajuuden ja vaikuttamisen periaatteita.
Tutkimuksen tulokset esitetään kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään eläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyvän ympäristöraportoinnin kehitystä sisällöllisestä näkökulmasta käsin. Tässä osassa käydään läpi, kuinka eläkeyhtiöiden ympäristöraportointi on kehittynyt sen osalta, mitä raportoidaan sijoituksiin kohdennetuista vaikuttamisen keinoista. Erityisesti aktiivisen omistajuuteen sekä sijoitusten poissulkemiseen liittyvä raportointi nousivat eläkeyhtiöiden raportoinnissa osa-alueiksi, joihin liittyvä raportointi kehittynyt vuosien 2017–2020 aikana. Näiden osa-alueiden osalta raportointi on täsmentynyt sekä numeerisen tiedon osalta että poissulkukriteerien määritelmien osalta. Toisessa osassa käsitellään eläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyvän ympäristöraportoinnin käytäntöjen kehittymistä. Tässä osassa tarkastelun keskiössä ovat eläkeyhtiöiden GRI-raportoinnin ja TCFD-raportoinnin kehittyminen sijoitusten ympäristöraportoinnin osalta. Sijoitusten ympäristöraportointiin liittyvien GRI-indikaattorien käyttö on pysynyt melko muuttumattomana, kun taas TCFD-raportointi oli laajentunut yhtiöillä raportointi-vuosien aikana.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tulosten pohjalta on muodostettu kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin eläkeyhtiöiden sijoituksiin vaikuttamiseen keskittyvä ympäristöraportointi on laajentunut tarkasteluvuosien aikana, mutta raportointi on muuttunut myös otteeltaan kriittisemmäksi. Yhtenä tekijänä raportoinnin kehittymiseen otteeltaan kriittisemmäksi on eläkeyhtiöiden kohdalla vaikuttanut se, että ne ovat pyrkineet parantamaan sijoituksiin liittyvää ympäristöraportointia erilaisten raportointiin vaikut-tavien sitoumusten kautta. Toiseksi eläkeyhtiöiden ympäristöraportoinnin käytännöt ovat myöskin kehittyneet, mutta kehitys on yhtiöiden kesken vertailtuna epätasaista ja keskittyy pitkälti TCFD-raportointiin. Tätä tutkimusta tehdessä tunnistettiin tarve tehdä pidemmälle ajanjaksolle ulottuva eläkeyhtiöiden raportointia tarkasteleva pitkittäistutkimus, jotta saataisiin käsitys kestävän rahoituksen sääntelyn vaikutuksista ympäristöraportointiin.