Lainatuin kaunokirjallisuus Helsingin kaupunginkirjastossa: Aikuisten kaunokirjallisuuden lainatuimmat teokset Helsingissä vuosina 2020–2021
Stenroos, Niina (2022)
Stenroos, Niina
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205124772
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin kaupunginkirjaston lainatuimpia aikuisten kaunokirjoja vuosina 2020–2021. Tilastoaineistoa laadullisesti analysoiden on selvitetty, millaiset kirjat ovat tarkastelujaksolla kiinnostaneet helsinkiläisiä kirjastonkäyttäjiä ja millaisia alueellisia eroja lainatuimmissa kirjoissa on Helsingin kaupunginkirjastojen eri palvelualueilla. Tarkastelun kohteena ovat kaupunkitasolla ja palvelualueittain 30 lainatuinta aikuisten kaunokirjaa. Aineisto on koottu Helsingin kaupunginkirjastolta vuosittaisista lainaustilastoista. Pääaineiston muodostavat 30 lainatuimman kirjan tilasto kaupunkitasolla ja palvelualueittain, ja analyysin apuna on käytetty myös vastaavia kirjastokohtaisia tilastoja. Lisäksi vertailua varten on koottu tilastot 30 varatuimmasta kirjasta samalta ajanjaksolta koko pääkaupunkiseudulla, 30 myydyimmästä kotimaisesta ja käännöskirjasta Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -tilaston perusteella sekä Helsingin tilastotietokantojen aluetietokannasta on noudettu tieto Helsingin suurpiirien asukkaiden sukupuolesta ja iästä.
Tarkastelujaksolla ylivoimaisesti lainatuin kirja oli Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa, jolla oli tuhat lainaa enemmän kuin toiseksi lainatuimmalla Pajtim Statovcin Bollalla. Tämän jälkeen erot lainausluvuissa olivat tasaisempia. Niin lainauksen, varauksien kuin myynnin perusteella kirjan saamalla mediahuomiolla, sarjaan kuulumisella, sekä palkinnoilla ja palkintoehdokkuuksilla on merkitystä, samoin kuin sillä, että kirjailija on ennestään tunnettu tai paljon julkaissut. Erityisesti palvelualueiden välisiä eroja tarkastellessa on genrekirjallisuudella keskeinen rooli, sillä pääosin noin kolmannes 30 lainatuimmasta teoksesta on jännityskirjallisuutta. Verrattuna alueelliseen väkilukuun selviää myös, ettei lainatuinkaan kirja tule millään palvelualueella kovin monen ihmisen lukemaksi. Näin voidaan perustella kirjastojen roolia kaikenlaisen kirjallisuuden, ei vain muutaman uutuuskirjan, välittäjänä.
Tarkastelujaksolla ylivoimaisesti lainatuin kirja oli Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa, jolla oli tuhat lainaa enemmän kuin toiseksi lainatuimmalla Pajtim Statovcin Bollalla. Tämän jälkeen erot lainausluvuissa olivat tasaisempia. Niin lainauksen, varauksien kuin myynnin perusteella kirjan saamalla mediahuomiolla, sarjaan kuulumisella, sekä palkinnoilla ja palkintoehdokkuuksilla on merkitystä, samoin kuin sillä, että kirjailija on ennestään tunnettu tai paljon julkaissut. Erityisesti palvelualueiden välisiä eroja tarkastellessa on genrekirjallisuudella keskeinen rooli, sillä pääosin noin kolmannes 30 lainatuimmasta teoksesta on jännityskirjallisuutta. Verrattuna alueelliseen väkilukuun selviää myös, ettei lainatuinkaan kirja tule millään palvelualueella kovin monen ihmisen lukemaksi. Näin voidaan perustella kirjastojen roolia kaikenlaisen kirjallisuuden, ei vain muutaman uutuuskirjan, välittäjänä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]