Sukupuolistunut väkivalta oppilaiden välillä suomalaisessa peruskoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mitä sukupuolistuneen väkivallan ilmenemisestä tiedetään kouluissa oppilaiden välillä, ja minkälaista tutkimusta aiheesta vielä tarvitaan. Tutkimuksella haluttiin saada vastaus siihen, mitä sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan ja miten se ilmenee suomalaisessa peruskouluissa. Sukupuolistunut väkivalta määritellään väkivallaksi, jonka muodot, käytännöt ja merkitykset eroavat toisistaan sukupuolen mukaan. Myös oppilaiden välinen kouluväkivalta on sukupuolistunutta. Kouluissa kiusaaminen tunnistetaan sosiaaliseksi ongelmaksi, mutta sitä ei välttämättä osata nimetä väkivallaksi. Myös väkivallan sukupuolistuneisuuteen liittyvät tekijät jätetään usein sivuun.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta vuoden 2022 alussa. Aineistoksi valikoitui kahdeksan Suomessa tehtyä vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, jotka olivat toteutettu vuosina 2004–2021. Artikkelien analyysissa käytettiin apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustuloksena kävi ilmi, ettei sukupuolistunutta väkivaltaa ole juuri tutkittu peruskoulun kontekstissa Suomessa. Sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen terminologia vaikuttaa jäsentymättömältä, ja ilmiöstä puhutaan niin kiusaamisen, syrjinnän, väkivallan kuin uhriksi joutumisen käsitteillä. Tutkimuksen tuloksena saatiin hahmoteltua kolme eri kategoriaa, jotka kuvaavat sukupuolistuneen väkivallan ilmenemistä. Nämä kategoriat olivat poikien ja tyttöjen kokema väkivalta, poikien väliset statuskamppailut ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema väkivalta.

Sukupuolistuneen väkivallan jäsentymätön terminologia vaikeuttaa sen tiedostamista ja havaitsemissa peruskouluissa. Aiheesta tarvitaan jatkotutkimusta, jotta kouluissa pystytään ennaltaehkäisemään, tunnistamaan ja havaitsemaan sukupuolistunut väkivalta, ja jotta siihen voidaan puuttua. Erityisesti kuvailevaa sukupuolisensitiivistä kouluväkivaltatutkimusta tarvitaan lisää, samoin tyttöihin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvan kouluväkivallan tutkimusta.